Ensimmäisestä työviikosta vahvimpana mieleen jäänyt
lämmin vastaanotto
huolehtiva ja kannustava ilmapiiri
onnistumisen kokemukset
kevään sarastus
lauantai 12. helmikuuta 2011
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Ihan oikeaksi kätilöksi
Pääsen kätilöksi kätilön paikalle!!
Aloitan kätilön työt paikallisella äitiyspoliklinikalla 7.2. Ei siihen kätilön pestin saamiseen sitten huiman kauan mennyt, vaikka täällä kätilön työllisyysnäkymät ovat huonot. Mutta nyt ainakin kesän yli!
Irtisanoutumispäivänä tunnelmat olivat ristiriitaiset: olenhan minä sairaanhoitajan työssäni viihtynyt, vaikka se ei varsinainen kutsumustyö ollutkaan. Ja että pitää sillä lailla irtisanoutua sinänsä hyvästä työpaikasta. Ja että päivätyöhön on totutteleminen.
Mutta päällimmäinen tunne oli kuitenkin onnen. Ja onnistumisen. Että juuri minä.
Aloitan kätilön työt paikallisella äitiyspoliklinikalla 7.2. Ei siihen kätilön pestin saamiseen sitten huiman kauan mennyt, vaikka täällä kätilön työllisyysnäkymät ovat huonot. Mutta nyt ainakin kesän yli!
Irtisanoutumispäivänä tunnelmat olivat ristiriitaiset: olenhan minä sairaanhoitajan työssäni viihtynyt, vaikka se ei varsinainen kutsumustyö ollutkaan. Ja että pitää sillä lailla irtisanoutua sinänsä hyvästä työpaikasta. Ja että päivätyöhön on totutteleminen.
Mutta päällimmäinen tunne oli kuitenkin onnen. Ja onnistumisen. Että juuri minä.
lauantai 15. tammikuuta 2011
Lämmintä kylmän keskellä
Ulkona on kylmää
kotona lämmintä
Tein pastanjauhantaa blogin reseptin innoittamana papusoppaa.
Oma versioni reseptistä meni näin:
2 rkl ruokaöljyä
1 sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä silputtuna
reilu ripaus mustapippuria myllystä sekä
pippurisekoitusta
reippaalla kädellä yrttimausteita (timjamia, oreganoa, basilikaa, persiljaa)
1 tl suolaa
2 rkl hunajaa
1 tlk (500g) paseerattua tomaattia
1 tlk (300-400 g) ruskeita papuja valutettuina
3 suurehkoa jauhoista perunaa paloiteltuna
2 porkkanaa pilkottuna
3 tomaattia
1,2 l kasvislientä
Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuli ja valkosipuli pehmeiksi miedolla lämmöllä. Mausta sipuliseos pippureilla, yrttimausteilla, suolalla ja hunajalla. Lisää kattilaan paseerattu tomaatti, tomaatit, pavut, perunat ja kasvisliemi. Keitä pienellä lämmöllä 15-20 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsyneet.
Soseuta keitto sauvasekoittimella karkeaksi. Osa perunoista, porkkanoista ja pavuista saa jäädä mukaviksi "sattumiksi". Anna jäähtyä hetki ja tarjoile vaikka maustamattoman jogurttisilmän kera, kuten meillä tehtiin :)
Hyvää ruokahalua ja lämpimiä koti-iltoja toivoo
kotona lämmintä
Tein pastanjauhantaa blogin reseptin innoittamana papusoppaa.
Oma versioni reseptistä meni näin:
2 rkl ruokaöljyä
1 sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä silputtuna
reilu ripaus mustapippuria myllystä sekä
pippurisekoitusta
reippaalla kädellä yrttimausteita (timjamia, oreganoa, basilikaa, persiljaa)
1 tl suolaa
2 rkl hunajaa
1 tlk (500g) paseerattua tomaattia
1 tlk (300-400 g) ruskeita papuja valutettuina
3 suurehkoa jauhoista perunaa paloiteltuna
2 porkkanaa pilkottuna
3 tomaattia
1,2 l kasvislientä
Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuli ja valkosipuli pehmeiksi miedolla lämmöllä. Mausta sipuliseos pippureilla, yrttimausteilla, suolalla ja hunajalla. Lisää kattilaan paseerattu tomaatti, tomaatit, pavut, perunat ja kasvisliemi. Keitä pienellä lämmöllä 15-20 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsyneet.
Soseuta keitto sauvasekoittimella karkeaksi. Osa perunoista, porkkanoista ja pavuista saa jäädä mukaviksi "sattumiksi". Anna jäähtyä hetki ja tarjoile vaikka maustamattoman jogurttisilmän kera, kuten meillä tehtiin :)
Hyvää ruokahalua ja lämpimiä koti-iltoja toivoo
torstai 6. tammikuuta 2011
En ole kadonnut
muualle kuin nykyisyyden syövereihin.
Tuntuu vain, ettei ole nyt paljonkaan sanottavaa täällä.
Seuraan linjalla.
Kaikki on hyvin.

PS. Osaako joku neuvoa, miten saan hallintapaneelista poistettua jotain Lukemani blogit -osiosta? Niitä on kertynyt muutama liikaa.
Ja miksiköhän blogin ulkoasun muokkaus ei enää onnistu?
Tuntuu vain, ettei ole nyt paljonkaan sanottavaa täällä.
Seuraan linjalla.
Kaikki on hyvin.

PS. Osaako joku neuvoa, miten saan hallintapaneelista poistettua jotain Lukemani blogit -osiosta? Niitä on kertynyt muutama liikaa.
Ja miksiköhän blogin ulkoasun muokkaus ei enää onnistu?
maanantai 20. joulukuuta 2010
Tehkää hyvin

Amma on saanut loistavan idean kerätä hyväntekeväisyyttä blogiarvonnan kautta. Aikaa osallistua Hyvä joulumieli -keräykseen ja sitä myötä Amman arvontaan on vielä jouluaattoon saakka. Siis, jos ette ole vielä osallistuneet Hyvän joulumielen keräykseen, niin kipin kapin lahjaluukulle!
Jos taasen vielä joululahja on vielä jollekin hakusessa, niin mielestäni loistava idea on Toisenlaisen lahjan kotimainen, luontoystävällinen sisar löytyy täältä, täältä tai täältä.
Hyvä joulumieltä, rakkautta ja rauhaa kaikille!
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
tiistai 7. joulukuuta 2010
Täällä päässä ollaan oltu kiireisiä:
Sairaalan ovet on suljettu viimeistä kertaa harjoittelijana jo kolmisen viikkoa sitten, ja koulun ovet viimeistä kertaa opiskelijana viime keskiviikkona, 23. syntymäpäivänäni. Voin onnitella ja olla ylpeä itsestäni: opintoni ovat käytännössä katsoen valmiit. Tai siis minä olen valmis sairaanhoitaja-kätilö :
ONNEKSI OLKOON, Tuittu!
Viimeisenä koulupäivänäni, 1.12.2010, meille tarjottiin koulun puolesta kakkukahvit, ja illalla juhlistin syntymäpäivääni argentiinalaisen tangon konsertilla, jossa sain kuulla jopa kahden ystäväni kaunista laulua <3 Myöhemmin illalla tunnelma oli haikea, itkuinenkin, tajutessani, että tänään tosiaan oltiin viimeistä kertaa porukalla koolla, eikä sitä tiedä, tulenko välttämättä jokaista kanssavalmistuvaa enää teidemme erkaannuttua kertaakaan tapaamaan. Ja että tästä alkaa peruuttamattomasti uusi elämänvaihe, jolloin viimeistään seison omilla jaloillani kannatellen talouttani kaikkeani.
Viime perjantaina avasin tutun osaston oven sitten viime tammikuun. Sain lämpimän vastaanoton osaston henkilökunnalta osastonlääkäriä myöten. Tuntui hienolta palata töihin, vaikka tietysti vastuullinen ja vaativa työ kovasti jännittääkin! Kyseessä on siis sairaanhoitajan työ sairaalassa akuuttiosastolla, jossa hoidetaan pääasiassa iäkkäitä ja suhteellisen huonokuntoisia miehiä ja naisia. Työnkuva ei ole minulle sitä ominta omaa, mutta työyhteisö ja -ilmapiiri on varmasti parhain, mitä olen opiskeluaikanani kohdannut. Ja mikä tärkeintä: tällä osastolla koen voivani työskennellä oman moraalikäsitykseni mukaan sen sotimatta osaston käytänteitä tai yleisiä arvoja vastaan.
R:lla takanaan (kuulemma) koko yliopistoajan tähän asti kiireisimmät kaksi viikkoa, emmekä ole tällä välillä juuri nähneet toisiamme, vaikka saman kodin jaamme. Onneksi Rakkaallanikin kiireet helpottavat joulun lähestyessä.
Viimeisen koulupäivän ja ensimmäisen työpäivän väliin jäävänä välipäivänä sain oikean jouluhepulin, koska olen odottanut kiireiltäni taukoa saada vähän fiilistellä lähestyvää jouluakin. Kerkesinkin pestä lattiat, tuulettaa vuodevaatteet, pestä kolme koneellista pyykkiä, kaivaa joulukoristeet ja -kääreet varaston uumenista ja ripustaa jouluvalot ikkunoihin. Jo tuli tunnelmallista! Ensimmäisestä työvuorostani kotiin palatessani katsoin jo kaukaa
meidän kotimme ikkunoiden olevan ne kaikkein houkuttelevimman kotoisimmat - miksiköhän ;)
Joulusuunnitelmat ovat hieman valottuneet, kun sain tietää joulun ajan työvuoroni: jouluviikolla minulla on töitä 6 päivänä ma-la sekä sunnuntaiyö. Vaatii hyvää suunnittelua ja stressintorjumiskykyä saada tänä vuonna tunnelmallinen joulurauhan tuntu meidänkin pikku perheeseen. Mutta uskon sen onnistuvan!
En ole kuitenkaan vielä kyennyt suunnittelemaan joulua sen kummemmin, kun sitä ennen on vielä se toinen suuri (ja ainutkertainen!) juhla. Nyt on kuitenkin vielä jaksettava sinnitellä töissä vielä yhden aamuvuoron verran, ja sitten nokka kohti valmistujaisjuhlavalmisteluja! Kertooko tämä jotain lähipiirini elämänasenteesta, että noin kolmasosa kutsutuista ei vielä neljää päivää ennen juhlia osaa sanoa, pääsevätkö juhliin vai eivätkö?
No, paljon on porukkaa tulossa joka tapauksessa, joten lupaan, etten jää itkemään kenenkään perään, vaikkei kutsuuni vastattaisikaan ;)
Odottavin terveisin,
Sairaalan ovet on suljettu viimeistä kertaa harjoittelijana jo kolmisen viikkoa sitten, ja koulun ovet viimeistä kertaa opiskelijana viime keskiviikkona, 23. syntymäpäivänäni. Voin onnitella ja olla ylpeä itsestäni: opintoni ovat käytännössä katsoen valmiit. Tai siis minä olen valmis sairaanhoitaja-kätilö :
ONNEKSI OLKOON, Tuittu!
Viimeisenä koulupäivänäni, 1.12.2010, meille tarjottiin koulun puolesta kakkukahvit, ja illalla juhlistin syntymäpäivääni argentiinalaisen tangon konsertilla, jossa sain kuulla jopa kahden ystäväni kaunista laulua <3 Myöhemmin illalla tunnelma oli haikea, itkuinenkin, tajutessani, että tänään tosiaan oltiin viimeistä kertaa porukalla koolla, eikä sitä tiedä, tulenko välttämättä jokaista kanssavalmistuvaa enää teidemme erkaannuttua kertaakaan tapaamaan. Ja että tästä alkaa peruuttamattomasti uusi elämänvaihe, jolloin viimeistään seison omilla jaloillani kannatellen talouttani kaikkeani.
Viime perjantaina avasin tutun osaston oven sitten viime tammikuun. Sain lämpimän vastaanoton osaston henkilökunnalta osastonlääkäriä myöten. Tuntui hienolta palata töihin, vaikka tietysti vastuullinen ja vaativa työ kovasti jännittääkin! Kyseessä on siis sairaanhoitajan työ sairaalassa akuuttiosastolla, jossa hoidetaan pääasiassa iäkkäitä ja suhteellisen huonokuntoisia miehiä ja naisia. Työnkuva ei ole minulle sitä ominta omaa, mutta työyhteisö ja -ilmapiiri on varmasti parhain, mitä olen opiskeluaikanani kohdannut. Ja mikä tärkeintä: tällä osastolla koen voivani työskennellä oman moraalikäsitykseni mukaan sen sotimatta osaston käytänteitä tai yleisiä arvoja vastaan.
R:lla takanaan (kuulemma) koko yliopistoajan tähän asti kiireisimmät kaksi viikkoa, emmekä ole tällä välillä juuri nähneet toisiamme, vaikka saman kodin jaamme. Onneksi Rakkaallanikin kiireet helpottavat joulun lähestyessä.
Viimeisen koulupäivän ja ensimmäisen työpäivän väliin jäävänä välipäivänä sain oikean jouluhepulin, koska olen odottanut kiireiltäni taukoa saada vähän fiilistellä lähestyvää jouluakin. Kerkesinkin pestä lattiat, tuulettaa vuodevaatteet, pestä kolme koneellista pyykkiä, kaivaa joulukoristeet ja -kääreet varaston uumenista ja ripustaa jouluvalot ikkunoihin. Jo tuli tunnelmallista! Ensimmäisestä työvuorostani kotiin palatessani katsoin jo kaukaa
meidän kotimme ikkunoiden olevan ne kaikkein houkuttelevimman kotoisimmat - miksiköhän ;)
Joulusuunnitelmat ovat hieman valottuneet, kun sain tietää joulun ajan työvuoroni: jouluviikolla minulla on töitä 6 päivänä ma-la sekä sunnuntaiyö. Vaatii hyvää suunnittelua ja stressintorjumiskykyä saada tänä vuonna tunnelmallinen joulurauhan tuntu meidänkin pikku perheeseen. Mutta uskon sen onnistuvan!
En ole kuitenkaan vielä kyennyt suunnittelemaan joulua sen kummemmin, kun sitä ennen on vielä se toinen suuri (ja ainutkertainen!) juhla. Nyt on kuitenkin vielä jaksettava sinnitellä töissä vielä yhden aamuvuoron verran, ja sitten nokka kohti valmistujaisjuhlavalmisteluja! Kertooko tämä jotain lähipiirini elämänasenteesta, että noin kolmasosa kutsutuista ei vielä neljää päivää ennen juhlia osaa sanoa, pääsevätkö juhliin vai eivätkö?
No, paljon on porukkaa tulossa joka tapauksessa, joten lupaan, etten jää itkemään kenenkään perään, vaikkei kutsuuni vastattaisikaan ;)
Odottavin terveisin,
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
