Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harjoittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harjoittelu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. syyskuuta 2010

Syksyn pyörteissä

Syksy on mennyt sellaisella vauhdilla, että!




Heti viikon lomalta palattuamme löysimme Kodin, ja aloimme pakkauspuuhat. Minulla tosin meni kauemmin turhien tavaroiden karsimisessa, kuin niiden mukaan lähtevien pakkaamisessa. Suurin osa tavaroistanihan oli jo varastoon pakattuna viime keväältä, kun R:n nurkkiin muutin majailemaan.

Viimeiset viikot synnytyssalissa olivat rankkoja. Tuntui yllättävän vaikealta palata tänne muualta, ja odotukset oman osaamisen suhteen taisivat olla turhan korkealla. Kun vertasin itseäni muihin täällä koko harjoittelunsa tehneisiin, tunsin itseni hyvin avuttomaksi ja osaamattomaksi. Ovathan muut harjoitelleet samalla synnytysosastolla noin 16-17 viikkoa, kun taas minä olin täällä vain ensimmäiset ja viimeiset 4 viikkoa. Kuitenkin synnytyssaliharjotteluista ja synnytyssalityöskentelystä jäi hyvä mieli ja tunne, että kyllä se on mun juttu :)

Silti tuntuu siltä, että tässä elämäntilanteessa - tai siis valmistuttuani - on minulle tärkeämpää saada hyvä työpaikka kuin sijaissimputusta (epävarmoja pätkätöitä) synnytyspuolella - jos siis pitää valita. Täällä meidän kaupungissa, mistä meitä kätilöitä valmistuu nopeampaa tahtia kuin paikkoja vapautuu, ei ole itsestään selvää päästä heti oikeisiin kätilön töihin. Onneksi olen oppinut tykkäämään myös sairaanhoitajan hommista.






Nyt elämässä vallitsee syksyinen sees. Viime viikolla alkoi koulu, hyvin pienitöisenä. Muutto ajoittui kolmannen harjoitteluviikon loppuun, eli ollaan asuttu tässä nyt jo reilu kaksi viikkoa. Nautin siitä, että meillä on nyt "iso" koti ja paljon tiloja (3h +k) laitettavana. Yllättävän vähillä hankinnoilla (1 verho :)) saatiin ensimmäinen kelpo kalustus kokoon omien ja sukulaisten varastojen aarteiden avulla.

Parin viikon päästä alkaa viimeinen harjottelu raskaanaolevien osastolla, sitten vielä pari viikkoa teoriaopintoja jäljellä ennen tutkintotodistuksen anomista. (Viimeinen koulupäivä osuu näillä näkymin mun 23-vuotispäivälle :))

Annanpa teidän pian kurkistaa kotiimmekin.

Rakkain terveisin,

tiistai 24. elokuuta 2010

Täydet päivät

Eilen tein harjoittelussa lyhennetyn tuplavuoron eli klo 9-21.30. Se oli raskas, mutta huomattavasti tuplavuoroa (7-21.30) kevyempi, kun sai kuitenkin aamulla nukkua "pitkään". Harjoittelua on tältä erin tehtynä nyt kahden yövuoron ja tuon tuplavuoron verran. Paljon on niihin tapahtumallisesti ja tapauksellisesti mahtunut - jotain uuttakin, vaikka vanhassakin on käsiin- ja mieliinpalauttelemista vaikka hurumycke! Tuntuu, että osa omasta taitamattomuudesta johtuu vain uuden ohjaajan läsnäolon jännittämisestä. Harmikseni oma ohjaajani on nimittäin lomalla 4 viikon harjoittelupätkän ensimmäiset 2 viikkoa.
Sinne sain siis heittää toiveeni pysyvästä ohjaajasta. Onnekseni sain kuitenkin toisen nimetyn ohjaajan, jonka vuorojen mukaisesti teen harjoittelua nämä ensimmäiset kaksi viikkoa, eli ei tarvitse satunnaisten kätilöiden ohjauksessa olla näitä ensimmäisiä päiviä. Toinen ohjaaja on ihan ystävällinen ja asiallinen, mutta jotenkin... pelkään. Ja se on huono lähtökohta kanssatyöskentelylle ja ohjaukselle.


Vapaa-aikana tekisi vain mieleni nähdä kauan näkemättömissä olleita ystäviä, ajatella tulevaa asuntoa, suunnitella sisustusta ja pakata muuttolaatikoita. Nyt olen kuitenkin lähinnä purkanut, sillä suurimman osan tavaroistani pakkasin varastoon jo viime keväänä jättäessäni vanhan asuntoni. Nyt kun uusi asunto on tiedossa, osaan laittaa tarpeetonta tavaraa pois rankemmalla kädellä. Kirpparille vietäväksi/eteenpäin annettavaksi on karsiutunut jo yksi jätesäkillinen vaatteita sekä laatikollisia sekalaista tavaraa :O Vaikka tavaroiden läpikäyminen vie aikaa, tuntuu vapauttavalta päästää irti turhasta roinasta, jota on vuosien mittaan päässyt kertymään. Päiväni ovat täyttyneet edellä luettelemistani puuhista. Luppoaikaa ovat olleet vain aikaiset aamut ennen töihin lähtöä ja illat ennen nukkumaanmenoa.

R:n kanssa tehdyltä lauantaiselta kirpparireissulta tarttui mukaani 6 vanhaa lasista säilytyspurkkia (Iittalan, Kumelan ja Riihimäen). Maksoin niistä kyllä aika suolaisen hinnan, mutta en ole halvemmallakaan löytänyt... ja olen etsinyt sellaisia jo vuoden! Ei taida olla niitä kovinkaan paljon liikkeellä täällä päin Suomea.

Kohta lähden tapaamaan kaupungissa vierailevaa ystävää vuosien takaa ja siitä illaksi harjoitteluun.

Teidän,


torstai 27. toukokuuta 2010

Menneestä ja tulevasta

Harjoittelua täällä jäljellä enää 13.5 tuntia. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia synnytysten suhteen, joten toivon, että noihin tunteihin ehtisi sisältyä vielä edes yksi synnytys, jottei tarvitsisi sairaalalla ihan jouten olla. Toisaalta,


olen hyvin tyytyväinen harjoitteluuni täällä. Vaikkei "tapauksia" olekaan kahdeksassa viikossa kertynyt niin huimasti (13 ponnistusvaiheen hoitoa + 15 avautumisvaiheen hoitoa + 8 avustamista) verrattuna keskussairaalassa harjoitelleisiin, uskon saaneeni täältä ainutlaatuista ja tärkeää kokemusta, jonka merkitys paljastuu kokonaisuudessaan varmaan vasta eletyn elämän ja karttuneen kätilönkokemuksen myötä. Ja tietysi ruotsinkielentaito on kehittynyt huimasti :)


Viime päiviä on leimannut lähtöhaikeus. Että pitää jättää nämä maisemat, ihmiset, elämä täällä. Toisaalta,


jo suuri ikävä Rakkaan lähelle. Kaipaan huomiota, lihallista rakkautta, hellyyttä ja läheisyyttä. Tänään kysyin puhelimessa, miksi hän pitää minusta. Sanoi kauniita asioita, tosia. Ja tärkeitä.

Kotiin en oikein osaa kaivata, koska koti on minulla ollut täälläkin, ja lähdenhän lähes suoraan taas uudelle, vieraalle, paikkakunnalle kesätöihin. Työnhaun ulotin keväämmällä varttumis- ja opiskelupaikkakunnan lisäksi kaupunkiin, jonne R on lähdössä kesäduuniin, ja se olikin ainoa paikkakunnista, josta minulle kätilön töitä tarjottiin. Vietän kesän nyt siis poissa tutuista kuvioista, antaen elämässäni vuoron työlle, ja R:lle.



Jään muistamaan tämän kevään Minun keväänä,
takatalvettomana, yhdessä yössä kesäksi kääntyneenä keväänä,
merenrantoina, suolantuoksuisena, niittyinä, tuulena,
tyytyväisyytenä, hyvinvointina, kasvuna ja kaipauksena.


Minulle jää kertomus
joka muistuttaa elämääni.


(Lainaus Scandinavian Music Groupin kappaleesta
Lopulta olemme kuitenkin yksin)



Haikesta tunnelmista,






P.S. Kuvissa yksi niistä monista Maarianhaminan kaduilla kuljeskelevista kissoista, jotka tulevat ystävällisesti (vai huomionkipeinä?) tervehtimään ohikulkijaa. Meneillään oleva kirja on John Irvingin Oman elämänsä sankari.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kuulumisia

Hei lukijoilleni!

Viimeisestä postauksesta ja harvoista päivityksistä voitte varmasti päätellä, mitä olen puuhaillut viime päivät :)

Viikon ajan on riittänyt lämmintä jokaiselle päivälle, ja ihmetyksellä olen seurannut kesän äkkinäistä tuloa. Suureksi sattumaksi - ja minun onnekseni hyvien säiden ajaksi osui sairaalalla rauhallinen vaihe synnytysten suhteen. Minulla ei ole ollut siellä sanalla sanoen MITÄÄN tekemistä moneen päivään, joten olen saanut nauttia kesäpäivistä ihan täysillä! Koska harjoitteluaikaa on vielä jäljellä 8 päivää, ja tehtävänä on vain vajaa 6 päivää (46 tuntia), olen ollut vapaalla hyvällä omallatunnolla. Toki olen ollut jatkuvassa päivystyvalmiudessa, mutta pienellä ennakoivalla tiedustelulla olen uskaltanut ryhtyä vähän aikaavievempiinkin puuhiin, kuten uimahallilla käyntiin ja pidempiin pyöräretkiin. Eilen kävimme myös merellä veneilemässä ohjaajani ja hänen miehensä kanssa. Se oli mukava ja leppoisa reissu, ja mielestäni oli todella ystävällistä kysyä minua mukaan! Ihonikaan ei aivan ehtinyt tottua näin suureen aurinkoannoksen lisäykseen :O Mielestäni on kuitenkin outoa, että tuota aurinkoihottumaa on ilmaantunut rintakehän lisäksi kämmenselkiin!






Minulla on myös käynyt täällä vieraita: ensin oli R sunnuntaista lauantaihin, ja sitten läheinen ystävä (ex-kämppis Anneli) lauantaista maanantaihin. Oli todella mukava saada tänne ystävä touhukaveriksi!! Vaikka olenkin viihtynyt täällä hyvin yksiksenikin, tuntuu asioiden jakaminen hyvältä ja tärkeältä. Ja aikansa kutakin! Viimeiset päivät ovat tuntuneet vaikeammilta R:stä erossa olon suhteen. Pitkä erossaolo nimittäin nakertaa salakavalasti yhteydentunnetta. Pelkkä puhelinkontakti on pidemmän päälle aika köyhä kommunikaatiotapa. Varsinkin kun monesti puhelut käydään jommallekummalle jotenkin epäsopivalla hetkellä, niin ettei voi aivan täysillä nauttia toisen kanssa rauhassa olemisesta edes puhelimessa :_( Suhteen kannalta olen onnellinen, että minulla on täällä enää reilu viikko jäljellä, ja että kesätyöt on meillä keskenämme samalla paikkakunnalla.

Vaikka arviointikeskustelutkin on jo käyty, en tee tänne vielä mitään yhteenvetoa tästä harjoittelusta. Kuudessa harjoittelupäivässähän ehtii vielä tapahtua vaikka mitä! Toivottavasti ainakin... Mutta koska en ole tämän sairaalan synnytyskäytänteistä kertonut, voisin muutamia synnytyskulttuurillisia asioita kertoa:

Lääkkeellisistä kivunlievitykeinoista ovat täällä käytössä vain ilokaasu ja epiduraalipuudutus, joita molempia paljon käytetään
Vaihtoehtoja lääkkettömään kivunlievitykseen löytyy suihku molemmista saleista, amme avautumisvaiheessa käytettäväksi toisesta salista, lämpöpakkaukset, hieronta ja akupunktio sekä vähemmän käytettyinä TENS ja akvarakkulat. Tietysti hengitys, äänenkäyttö ym. kaikkien käytettävissä olevat keinot ovat myös sallittuja ja tuettuja :)

Ahvenanmaan synnytystilastojen mukaan leikkausprosentti on korkea (22.5%, joista noin puolet elektiivisiä eli suunniteltuja) verrattuna kansalliseen keskiarvoon (16,6%). Sen sijaan epiduraalipuudutusta (29% vrt. 45%), imukuppia (4.9% vrt. 7.9%) ja episiotomiasaksia (6.1% vrt. 27.1%) käytetään täällä huomattavasti tilastollista keskiarvoa vähemmän. Nämä Ahvenanmaan lukemat on vuodelta 2009, ja vertailuprosentit Stakesin synnytystilastosta vuodelta 2008. Stakesin tuorein Synnytykset ja vastasyntyneet 2008 tilastotiedote on saatavissa täältä

Itse asiassa tuo epiduraaliprosentti on täällä hämmästyttävän matala siihen nähden, että muita lääkkeellisiä vaihtoehtoja sille on synnytyksen aktiivisessa vaiheessa vain ilokaasu. Tai korkeahan on tuokin prosenttiluku, 29, mutta kuitenkin keskimääräistä vähemmän... Se voi ainakin osittain olla ammeen ansiota. Oma kokemukseni on nimittäin, että kuuma kylpy ja ammeessa oleskelu auttaa monesti hyvin juuri siinä vaiheessa, kun muuten alkaisi olla tilausta epiduraalille: kylpy auttaa synnyttäjää rentouttamaan kehon, tasaamaan hengityksen, lepuuttamaan väsyneitä lihaksia ja rauhoittumaan. Mielestäni on todella suuri harmi ja vahinko, ettei synnytysammetta löydy jokaisesta Suomen synnytyssairaalasta!

Sen jälkeen, että oman 34 ponnistusvaiheen hoidon aikana on tarvittu episiotomiaa vain neljän imukuppiulosauton yhteydessä, tuntuu tuo kansallinen prosentti 27.1 todella korkealta!! Miten on muut kanssaopiskelijat ja -kätilöt, minkälaisia kokemuksia teillä on välilihan leikkaamiskäytänteistä?

Huomenna saan vielä yhden ystävän vieraaksi kotipuolesta, joka viipyy ilonani tiistaihin asti. Mukava saada juttu- ja puuhasteluseuraa!

Kuulemisiin kanssasisaret!

perjantai 7. toukokuuta 2010

Harjoittelukuulumisia synnytyssalista

Hejsan kanssasisaret ja muu rakas lukijakuntani!

Kolmeen viimeiseen harjoitteluviikkoon on mahtunut kuusi yli 10 tunnin harjoittelupäivää, joista pisin oli 14 ja puolituntinen. Kylläpä nukutti makeasti tuon viimeisen vuoron jälkeen (eilen), jolloin lähdin harjoitteluun kutsusta klo 22.30 ja palasin kotiin klo 13.30... Nukuin klo 17-21, söin iltapalaa ja jatkoin unia aamu seitsemään asti. Tuossa unien välissä olo oli jokseenkin epätodellinen! Koska tältä viikolta tuli eiliseen mennessä jo yli 35 tuntia, päätin pitää vapaata ensi maanantaihin asti. Muutoin saisi kaksi vapaapäivää (pe-la) riittää, mutta R tulee lauantaiyönä, joten haluan pitkän kaipauksen jälkeen pyhittää sunnuntain yhdessäololle.

Tähän mennessä synnytyssaliharjoittelua on osaltani takana 440 tuntia eli jokseenkin 2/3 kaikesta saliharjottelusta. Suoritusmerkintöjä on kasassa nyt 31 avautumisvaiheen ja 33 ponnistusvaiheen hoidon verran. Lisäksi avustamista 13 synnytyksessä, joista 9 on ollut sektioita.

Työtarjouksia täältä on todellakin sadellut viime aikoina, jopa työhön ottamisesta vastaavan ylihoitajan tienoolta. Tiedän siis, että jos ei lähempää työtä löydy, niin täällä ainakin sitä olisi tarjolla. En kyllä haluaisi lähteä minnekään ilman Rakastani, ainakaan jos alamme odottaa perheenlisäystä valmistumiseni jälkeen. Ennen saliharjoittelua minulla ei ollut selvillä, mihin haluaisin valmistuttuani työllistyä. Nyt tuntuu siltä, että haluaisin olla synnytyssalikätilönä tai sitten kätilönä pienemmässä yksikössä, jossa hoidetaan koko kätilötyön asiakaskuntaa naistentautipotilaista raskaanaoleviin, synnyttäjiin ja synnyttäneisiin. Kotipuolessa synnytyssaliin työllistyminen tarkoittaisi siis juuri pelkkää synnytystoimintaa. Jos taas tänne tulisin, olisi työnkuva monipuolinen. Molemmat tarjoaisivat siis osaltaan todella hyvää kokemusta uran alkuun. Nämä työllistymismahdollisuudet tuntuvat houkuttelevimmilta siitäkin huolimatta, että ne olisivat vuorotyötä. Täällä myös työvuorosuunnittelu sujuu hyvin ja toivelähtöisesti, mikä on mielestäni todella tärkeää vuorotyön tekemisessä ja jaksamisen kannalta.

Synnytyssaliharjottelua on jäljellä vielä 3 viikkoa täällä, ja jatkan kotipuolessa vielä neljän viikon verran ensi syksynä. Aikalailla tasan kuukausi kesätöiden eli ensimmäisten oikeitten kätilönTÖIDEN alkuun!!


P.S. Kiitti Tiigle vinkistä (tiedät kyllä mistä!)

Terveisin

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

5.5. Kansainvälinen kätilöpäivä





Eilen hoidin 31. ulosauttoni ja kolmannenkymmenennen avautumisvaiheen. Mielestäni näiden "tapausten" laskeminen tuntuu hirvittävän kylmältä, typerältä ja ulkokultaiselta. Kuinka opettavaista on tulla synnytyshuoneeseen "ottamaan koppi"? Entä miten kolmen tunnin avautumisvaiheen seuranta/hoito voidaan aina laskea yhtäläiseksi opiksi, vaikka joku synnyttäjä voi sen ajan nukkua (epiduraalipuudutuksen vaikutuksen alaisena), ja joku taas tarvitsee sinua koko ajan? Keskustelin tänään avautumisvaiheen hoidon kirjaamisesta hiljattain Vaasasta valmistuneen kätilön kanssa. Meidän koulun kätilöopiskelijoiden tulee hoitaa yhtä avautumisvaihetta vähintään kolme tuntia saadakseen merkinnän. Heillä sen sijaan ohjenuorana merkintöjen kirjaamiseen oli ollut, onko avautumisvaiheen hoidossa ollut jotain "erikoista", kuten esimerkiksi epiduraalipuudutuksen laitossa avustaminen. Huhhuh! Onko steriilien pakkauksien kaapista ottaminen ja steriilille pöydälle pudottaminen/ lääkeaineiden ojentaminen lääkärille jotenkin tärkeämpää opettavaisempaa haasteellisempaa kuin synnyttäjän kokonaisvaltainen tukeminen esim. läsnäolon, keskustelun ja kosketuksen avulla? Monesti juuri epiduraalipuudutuksen saaneet synnyttäjät tarvitsevat kätilön läsnäoloa vähemmän kuin kivun kanssa sitkuttelevat kanssasisarensa.

Kaikki tämä räknääminen johtuu EU-direktiivista 2005/36/EY, jonka mukaan kätilöopiskelijan tulee olla hoitanut 40 ulosauttoa ja 40 avautumisvaihetta ennen kuin on valmis saamaan laillistetun ammattihenkilön pätevyyttä. Jos "tapauksia" ei muuten ole tarpeeksi, voidaan riittäväksi katsoa myös 30 synnytyksen hoitoa, jos sen lisäksi on avustanut 20:ssa synnytyksessä (esim. "päästävissä operaatioissa"). Lisäksi kätilöopiskelijan harjoittelujen tulee sisältää 100 synnyttäneen naisen ja terveen vastasyntyneen lapsivuodeajan seurantaa ja hoitoa, 100 raskauden ajan neuvontaa ja 40 raskauden seurantaa ja hoitoa sekä 40 riskisynnyttäjän hoitoa raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana, 10 sairaan tai erityistarkkailua vaativan vastasyntyneen hoitoa sekä 30 naistentautipotilaan hoitoa.

Kätilöopiskelijan harjoittelukenttiin kuuluukin synnytyssalin lisäksi (ehkäisy- ja ) äitiysneuvola, raskaana olevien sairaalaosasto, äitiyspoliklinikka, synnytysvuodeosasto/lapsivuodeosasto, erityishoitoa vaativien vastasyntyneiden tehohoito-osasto
ja naistentautienosasto sekä -poliklinikka. Näitä merkintöjä kirjaillaan sitten eksakteine yksityiskohtineen Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjaan.


Tänään on kansainvälinen kätilöpäivä. Sen vuoksi ajattelin laittaa tänne "vähän" tietoa siitä, mitä nykypäivänä löytyy Suomessa (ja EU:ssa) sanan "kätilö" takaa. Kätilön työ voi siis olla paljon muutakin kuin synnytysten hoitoa (!). Kätilönä voi työskennellä synnytyssalin lisäksi sairaalassa esim. lapsivuodeosastolla, naistentautien osastolla ja poliklinikalla sekä äitiyspoliklinikalla esim. ultraäänihoitajana. Avopuolella kätilö voi työllistyä mm. neuvolaan, ensikotiin tai perhetyöhön ja yksityisellä puolella kätilöitä voi tavata gynekologisilla lääkäriasemilla, lapsettomuushoitojen yhteydessä sekä seksuaalineuvonnassa.

Alla oleva litania on tiivistelmä Opetusministeriön sevityksestä Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet.

Kätilön kliininen osaaminen perustuu vahvaan teoreettiseen osaamiseen, joka kattaa ajantasaisen hoitotieteellisen tiedon, kätilötyössä tarvittavan lääketieteellisen tiedon, farmakologian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tiedon. Näyttöön perustuva kätilötyö edellyttää ammatillista vastuuta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja sekä asiakkaan/ potilaan kokonaishoidon ja kätilötyön menetelmien hallintaa.







KÄTILÖ

-on naisen, perheen ja väestön terveyden asiantuntija ja toimii seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä elämänkulun kaikissa vaiheissa.

- hallitsee ammatillisen vuorovaikutuksen ja asiakaslähtöisen neuvonnan periaatteet, menetelmät ja sisällöt seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä naisten hoitotyön osa-alueilla

- edistää yhteiskunnassa naisten, lasten ja perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella

- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi perhesuunnittelua, -valmennusta ja -neuvontaa

- ohjaa ja tukee asiakkaita vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä

- toimii naisen ja perheen sosiaalisena tukena ja informoi raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvistä sekä perhettä koskevista sosiaalietuuksista

- hallitsee itsenäisesti normaalin raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vaiheet, seurannan ja hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin

- hallitsee ja toteuttaa asiantuntevaa imetysohjausta

- hallitsee alansa keskeisen farmakologisen tiedon ja toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti lääkärin ohjeiden ja vallitsevan lainsäädännön mukaisesti

- tunnistaa raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan häiriöt ja komplikaatiot sekä osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla kätilötyössä

-hoitaa perätilasynnytyksen ja välitöntä hoitoa vaativat hätätilanteet synnytyksessä mikäli lääkäri ei ole paikalla

- tutkii, tarkkailee ja hoitaa itsenäisesti tervettä vastasyntynyttä

- osaa elvyttää vastasyntyneen ja turvata peruselintoiminnot

- edistää, tukee ja arvioi lapsen ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta

- toimii naistentautien hoitotyön asiantuntijana, joka määrittelee ja tunnistaa eri-ikäisten naisten voimavaroja ja mahdollisia terveysongelmia sekä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi niiden pohjalta hoitotyötä toimien yhteistyössä potilaan ja lääkärin kanssa

- vastaa osaltaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin luotettavasta dokumentoinnista


KÄTILÖTYÖN OSAAMIS- JA TIETOALUEITA AIHEPIIREITTÄIN:

Nuorten, perhettä suunnittelevien ja ikääntyvien naisten kätilötyö
- eri-ikäisten tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen
- nuorten ja aikuisten sekä heidän perheittensä kohtaaminen, tuki ja ohjaus
- gynekologiset tutkimukset ja näytteet
- raskauden ehkäisymenetelmät, ehkäisyn toteutus sekä niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
- seksuaaliteitse tarttuvat taudit, niiden tunnistaminen ja ehkäisy, seksuaalineuvonta
- raskauden keskeytyminen ja keskeyttäminen
- lapsettomuus
- gynekologiset sairaudet sekä keskeinen farmakologia ja hoitotyö
- ikääntyneiden naisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät erityiskysymykset
- lääkemääräykset ja lääkehoito ohjeiden ja lainsäädännön mukaisesti

Raskaana olevan naisen ja perheen kätilötyö
- erilaisten perheiden raskauden aikaisen terveysneuvonnan ja voimavarojen arviointi
- raskaudenajan terveysneuvonta ja terveystarkastukset
- vanhemmuuteen kasvu ja parisuhteen tukeminen
- perhe- ja synnytysvalmennuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi
- riski- ja ongelmaraskauksien tunnistaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, toteutus ja jatkohoidon ohjaus
- perhesuunnittelu ja seksuaalineuvonta

Synnyttävän naisen kätilötyö
- synnyttäjän ja miehen/kumppanin voimavarojen, aktiivisuuden ja selviytymisen arviointi
- synnyttämään tulevan perheen hoidon suunnittelu ja ohjaus
- synnyttäjän ja synnytyksen avautumisvaiheen edistymisen tarkkailu ja seurantamenetelmät
- sikiön voinnin tarkkailu ja seurantamenetelmät
- synnytyskipu, sen merkitys ja hallinta
- farmakologiset ja ei-farmakologiset kivunlievitysmenetelmät
- häiriöiden toteaminen synnytyksen kulussa ja niiden edellyttämä toiminta
- välilihan leikkaamisen tarpeen arviointi, puuduttaminen ja leikkaaminen
- ponnistusvaiheen hoitomenetelmien hallinta
- vastasyntyneen tutkiminen, tarkkailu ja hoitotyö
- vastasyntyneen virvoittelu, elvytys ja peruselintoimintojen turvaaminen siirtotilanteissa
- jälkeisvaiheen hoitomenetelmien hallinta ja istukan tarkastaminen
- välilihan leikkaushaavan ja repeämän puudutus ja ompelu
- synnytyksen jälkeiset hoitotoimenpiteet, -menetelmät sekä synnyttäjän ja vastasyntyneen voinnin seuranta, ennakointi ja tilanteen vaatima toiminta
- varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaisimetyksen havainnointi ja tukeminen
- synnytyksen hoitoon liittyvät erityistilanteet, ennakointi, päätöksenteko ja tilanteen vaatima toiminta
- riskisynnyttäjien hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteistyössä lääkärin ja muiden ammattiryhmien kanssa
- ensitiedon antamiseen osallistuminen, kun vastasyntynyt on sairas, vammainen tai kuolee
- perheen hoidon jatkuvuudesta ja hoitotyön dokumentoinnista huolehtiminen

Synnyttäneen naisen, vastasyntyneen ja perheen kätilötyö
- vanhempien ja vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi ja tukeminen
- synnyttäneen naisen voinnin ja voimavarojen tarkkailu, hoitotyö ja ohjaus
- vastasyntyneen vointi, voinnin muutosten tarkkailu ja hoitotyö
- imetyksen ja vierihoidon havainnointi ja ohjaus
- miehen/kumppanin tuki vastasyntyneen hoitoon osallistumisessa ja imetyksessä
- synnyttäneen naisen kotiinlähtötarkastus synnytysvuodeosastolla
- hoidon jatkuvuuden turvaaminen perusterveydenhuollossa
- kotihoidon ohjaus, seksuaalineuvonta ja perhesuunnittelu
- erityistukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen ja jatkohoidosta huolehtiminen yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa

Erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen kätilötyö
- vastasyntyneen ennenaikaisuuden, vamman tai kuoleman aiheuttama kriisi ja vanhempien tukeminen
- erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen voinnin muutosten tunnistaminen ja hoitotyö yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa
- sairaiden ja pienipainoisten vastasyntyneiden perus- ja erityishoito sekä hoitolaitteiden tuntemus ja käyttö
- imetysohjaus ja maidontuotannon ylläpito erityistilanteissa





Paljon on siis opeteltavaa 4.5 vuoden koulutuksen aikana, ja paljon jää valmistumisen jälkeen opittavaksi työssä. Haasteet eivät tässä ammatissa ainakaan tule loppumaan kesken!

PS. Yksittäisenä sivuseikkana mainittakoon lopuksi, että kätilön on Suomessa vanhin naisten (koulutuksen kautta saatu) ammatti. Tänä vuonna Suomen kätilökoulutus täyttää 194 vuotta!

PPS. Vastasyntynyt-aiheisia kuvia google-haulla etsiessäni löysin kauniita valokuvia täältä

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Töitä tarjolla

Tänään oli 12. harjoittelupäiväni täällä. Sairaalalla viettämäni tunnit ovat sisältäneet paljon mukavia haasteita, syntymän ihmeellisiä hetkiä ja onnistumisen tunteita. Huomaan, että nyt yli 25 hoidetun avautumis- ja ponnistusvaiheen hoidon jälkeen synnytyksen hoito on jo melko mukavasti hyppysissä. En sano, että olisin vielä millään tavoin valmis, enkä tässä työssä tule sitä koskaan olemaankaan. Mutta pitkälle valmis työskentelemään kätilönä synnytyksen hoidossa yhdessä osaavan tiimin kanssa.

Jo pariin otteeseen on täällä synnytysosaston työntekijöiden taholta heitetty ilmoille ajatus, että "tule sitten meille töihin". "Varmasti saisit täältä töitä!", sanoi ohjaajani tänään kahvipöydässä. Mukava kuulla tosiaan, että olisin niin tervetullut - että jo näin kaukana valmistumisesta sellaista puhellaan. Voisin hyvin kuvitellakin tulevaisuudessa tulevani tänne esimerkiksi kesätöihin. Tällaisissa pienissä sairaaloissa homma tuntuu toimivan hyvin - etäisyydet eri hoitotahojen ja -tasojen ovat lyhyitä niin konkreettisesti kuin kuvainnollisestikin. Myös työnkuva on pienemmissä paikoissa monipuolinen, kun samalla osastolla hoidetaan niin gynekologisia potilaita, raskaana olevia, synnyttäjiä ja synnyttäneitä naisia. Myös kätilön vastuu on paikoitellen ehkä suurempi kuin suurissa sairaaloissa, kun saatat olla se ainoa kätilö, joka on paikalla silloin, kun auttavia käsiä tarvitaan. Toki suurissakin sairaaloissa voi käydä niin, että se kaikkein kokenein kätilö vuorossa ei pääse paikalle kiiretilanteessa.

Tähän mennessä synnytyssaliharjoittelua on suoritettu yhteensä 354 tuntia 680:sta ja kasassa on 25 yli kolmen tunnin avautumisvaiheen seurantaa ja hoitoa, 28 ponnistusvaiheen omakätistä hoitoa ja lisäksi avustamista yhdeksässä ulosautossa.

Tänään kuuntelen iki-ihanaa Yann Tierseniä, sadetta, hellalla humisevaa keittokattilaa.




Voikaa hyvin te kaikki ihanat!


tiistai 20. huhtikuuta 2010

Mitt liv som ålänning - Elämää oolantilaisittain

Tänään minulla oli extra-vapaapäivä, koska eilen tein extrapitkän harjoittelupäivän, jonka aikana kerkesin työskennellä niin aamu-, ilta- kuin yövuoronkin kätilön kanssa. Joskus harmittelen sitä mielessäni, etten voi koskaan jakaa kanssanne juuri niitä mielenkiintoisimpia yksityiskohtia salassapitovelvollisuuden rikkoontumatta. Nytkin tyydyn selittämään eilisen päivän pituuden toteamalla vain, että joka vuorossa riitti mielenkiintoista ja haastavaa tehtävää, ja lisäksi tuntui siltä, että siellä tarvittiin minua.

Tammisaaressa ollessani menin sairaalalle vain, kun "ohjelmassa" oli synnytyksiä, ja minulle jäikin paljon rästitunteja ensi syksynä lähisairaalassa tehtäväksi. Tein sen valinnan tietoisesti, koska en halunnut hukata arvokkaita harjoittelutunteja tyhjäntoimittamiseen. Täällä minun on oltava tarkempi ennalta sovittujen harjoittelutuntien täyttymisen suhteen. Enempää en voi jättää rästiin, koska valmistumisen ensi syyslukukauden loppupuolella en halua viivästyvän ja muutenkin byrokratia on hieman tiukempi näin vaihtosopimuksen varassa työskennellessä.

Opettajan ja osaston kanssa on sovittu, että voin hoitaa myös raskaana olevia, ja hyväksilukea ne tunnit prenataaliharjoitteluun (prenatal = syntymää edeltävä). Nyt työskentelenkin siten, että minulla on ohjaajani työvuorojen mukainen työvuorolista, joka elää tarpeen mukaan. Voin esimerkiksi jäädä pitempään, jos on synnytys käynnissä tai halutessani tulla paikalla kutsusta, ja jättää sitten jonkun suunnitellun vuoron pois. Saan itse päättää, milloin teen suunnitelman mukaan, ja milloin mielin muuttaa suunnitelmaa. Nämä päätökset oman jaksamiseni mukaan: silloin, kun jaksan päivystää tai tehdä pitkää päivää, voin sen tehdä, ja muutoin voin pysytellä suunnitelmassa. Tämä käytäntö on toiminut hyvin. Minun luonteelleni sopii hyvin, että minulla on ennalta suunniteltu, turvallinen, mutta tilanteen mukaan joustamiskykyinen suunnitelma.. Saan kuulostella omaa jaksamistani ja saan olla paikalla silloin, kun tapahtuu.

Vapaapäivinäni olen ehtinyt puuhastella kaikkea tänne kotiutumista edistävää. Monta kertaa muuttaneena olen löytänyt omat keinoni rakentaa koti sinne, minne menenkin. Minulle on tärkeä löytää oma paikkani, se pienikin, jotta voin tuntea oloni hyväksi, turvalliseksi ja kodikkaaksi. Minulle kiintyminen ja muistelu – haikeakin - sopii paremmin kuin juurtumattomuus ja etäiseksi jääminen.

Olen hankkinut paikallisen kirjaston (kahdessa ylimmässä kuvassa) kortin, Ahvenanmaakortin (Ahvenanmaan asukkaille paikallisetuja), ajanut Maarianhaminan alueella kulkevalla ilmaisella Stadsbussenilla, löytänyt ja kolunnut läpi paikalliset kirpputorit. Olen kulkenut syrjäkatuja ja pieniä polkuja, ja löytänyt monta kiehtovaa kohdetta luonnossa ja lähiympäristössä. Mietin, miten paljon minun yksityiskohtia rakastavan, ja ”tavallisen” turistin mielikuvat Maarianhaminasta eroavat toisistaan.

Tätä iltaa sävyttää Air:in albumi Talkie Walkie


P.S. Vaikka perustin blogin alunperin kuulumisten kuuluttamiskanavaksi läheisiäni varten, olen iloinen, että blogini on saanut lukijoita tuntemattomistakin :)


Iltaisin terveisin,

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Saariston lapset

Hei vaan pitkästä aikaa!

Nyt on palattu ruotsin kielen ja synnytysten pariin eli täytynee tunnustaa, että kaikesta kiireestä huolimatta onnistuin järjestämään itseni suunnitellusti Ahvenanmaalle lauantaina 3.4. Sattuikohan joku pääsiäsireissullaan samalle laivalle (Amorella Turku-Tukholma, lähtöaika 8.45)? Matkustuspäivää edelsi kylläkin monen päivän lähtövalmisteluista aiheutuneet univelat. Onneksi minulla oli sunnuntai ja maanantai aikaa levätä, järjestellä uutta kotia ja tutustua uuteen kotiseutuun, sillä harjoittelu alkoi kunnolla vasta eilen (tiistaina). Kunnolla se sitten alkoikin: eka päivä venähti 11-tuntiseksi synnytyksen sattuessa omaan vuorooni. Tämän viikon teen yhden hoitajan vuoroja, ja ensi viikolla päästyäni systeemiin sisään aloitan päivystämisen.

Moni tuttu on kysynyt, onko täällä keväisempää, kuin manner-Suomessa, mutta harmikseni täytyy sanoa, että ei oikeastaan. Tosin lämpötila pysyy tasaisena 0-5 asteessa yöt ja päivät, mutta kevätauringon lämmöstä olen päässyt nauttimaan ainoastaan saapumispäivänä. Maassa on vielä lunta, eikä maa eivätkä puut vielä verso. Eilen illalla laskeutui kaupungin ylle mieletön sumu, jota oli päästävä kuvaamaan. Laitanpa teillekin pari kuvaa iltakävelyni varrelta.





Ruotsilla mennään, vaikka Suomessa ollaan!

Hyvä, että minulla on edes tämä yksi kanava ylläpitää suomenkielentaitoani näiden kahden kuukauden aikana ;)

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Perjantai-iltaa!

Takana on nyt ensimmäinen neljästä harjoitteluviikosta neuvolassa. Ohjaajan kanssa synkkaa hyvin, ja saan pitää vastaanottoa itse. Mietin kyllä, että jonkin vastaanoton tai päivän voisi kyllä seurata sivustakin, niin näkisi sitä rautaisen ammattilaisen työtetta.

Tekemistä riittää. Yksitoistatuntisten päivien ohella on tulevaan kolmeen viikkoon ohjelmoitu kaksi tenttiä (riskiraskauksien hoitotyö ja riskisynnytysten hoitotyö), harjoittelun tavoitteiden ja itsearvioinnin kirjaaminen, harjoitteluun liittyvä kirjallinen tehtävä, kätilötyön opinnäytetyön tekemistä sekä tietysti lähdön valmistelua. Ennen lähtöä pitäisi vielä vaihtaa huonekasvien mullat, jotta niillä olisi parempi kasvualusta. Uusi yksiö nimittäin järjestyi -tosin yhtä lailla sähköpostin varaisella sopimuksella. Kun kerroin R:lle uudesta asunnosta, hän ihmetteli, enkö iloinnutkaan uutisesta. Mitä enemmän ajattelin yksiön jakamista tuntemattoman ihmisen kanssa, vaikkakin vain yhden kuukauden ajan, sitä mahdottomammalta tilanne tuntui. Kun vihdoin tiedusteluuni toisesta asunnosta vastattin, olin jo psyykkisesti valmistautunut perumaan vaihdon. Olisin saanut olla kevään R:n luona. Jos harjoittelupaikkaa ei olisi järjestynyt ohimenneen tilalle täältä, olisin voinut tehdä töitä huhti-toukokuun. On myös selvinnyt, että R ehtii oleskella Ahvenenmaalla aiottua vähemmän kahden vaihdon ajalle ajoittuvan äänityssession vuoksi.

Tänään R:llä on pitkästä aikaa keikka, jonka aion lähteä kuuntelemaan aikaista nukkumaanmenoa uhmaten -JIIHAA!



Nyt ennen keikkaa soi levyltä Röyksopp


Iloista perjantai-iltaa lukijoilleen toivottaa,

torstai 11. maaliskuuta 2010

Valoa ja väsymystä

Täällä taas!

Viime kerrasta onkin vierähtänyt viikko. Tämän viikon aikana olen aloittanut neuvolaharjoittelun äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa, hankkinut vastentahtoisesti kalliin bussikortin, kiertänyt R:n kanssa pääkaupunkiseudulla sukulaisissa ja tavannut muutaman ystävän, noutanut ensimmäisen yhteiseen kotiin tehdyn hankinnan (taulu), saanut uuden asuntotarjouksen Maarianhaminasta ja yrittänyt totutella R:n luona asumiseen. Olen täällä nyt siis "evakossa" viiden viikon ajan ennen Ahvenanmaalle lähtöä. Syynään se, että on kiva olla "tiiviimmin yhdessä" ennen vaihtoa, ja tekosyynä se, että Onneli tarvitsi huonettani täksi kuuksi, ja tulee asumaan alivuokralla huoneessani myös Ahvenanmaalla viettämäni ajan.

Aamut ovat sujuneet mukavasti kello kuuden herätyksistä huolimatta - olenhan tottunut tekemään aamuvuoroja. Olen jaksanut kerätä itseni kahdessakymmenessä minuutissa peiton alta lähtövalmiiksi, kävellä puolen tunnin matkan bussipysäkille ja käyttää linja-automatkan lukemiseen = opiskelemiseen. Töistäpaluumatkat sen sijaan ovat sujuneet uinuen tai vähintäänkin torkkuen. Välillä myös kotiin käveleminen on tehnyt tiukkaa päivästä väsyneenä.

R:n kanssa vietetyt hetket ovat olleet tällä viikolla harvinaista herkkua, koska musiikkimiehenä hänen menonsa painottuvat iltoihin. Näemme lähinnä ohimennen, kun minä tulen puolikuolleena kotiin sekä aamuisin sen verran, kun hän jaksaa silmiään raottaa. Eilen tosin kävimme yhdessä katsomassa erästä konserttia, jonka suurimmaksi anniksi tuntui jäävän kaksi tuntia vieretysten viettämämme kiireetön aika.

Opintojen kaksi ensimmäistä vuotta olisin aina tehnyt harjoittelussa vain aamuvuoroa, jos olisin voinut valita. Iltaihmisenä illat tuntuivat valuvan harjoittelussa hukkaan, varsinkin, kun iltavuorot ovat yleensä aamuvuoroa rauhallisempia, eikä niissä ole niin paljon opittavaa. Nyt, kun olen päässyt maistamaan vuorotyötä palkkalistoiltakin käsin, voin todeta, että rauhalliset illat ja viikonloput on tervetullutta vaihtelua arjen hektiseen työtahtiin. Seurustelun myötä myös hitaat vetkutteluaamut ovat nousseet arvoonsa, ja niitä kaipaa nyt neuvolassa päivätyötä tehdessä.

R tuolla pedin puolella jo minua odottelee, joten taidanpa tästä itsekin painua pehkuihin. Kanssanne jaettavaa löytyisi enemmänkin, eli palannen piakkoin kirjoituspuuhiin.

Teidän,

torstai 4. maaliskuuta 2010

Neuvolaa ja neuvottomuutta

Tuittu on järkyttynyt, näreissään ja hiukan peloissaan. Tämä johtuu ensi viikolla lähikunnassa (25 km päässä) alkavasta neuvolaharjoittelusta, jonne on kuljettava päivittäin bussilla.

Järkyttynyt olen bussilla matkustamisen kustannuksista. Kuukauden harjoittelusta koituvat kustannukset tulevat halvimman vaihtoehdon mukaan olemaan 81.50€ kuukausilipusta + 5.40€ x 2 = 10.80€ ensimmäisen päivän kertalipuista. Ensimmäisenä päivänä täytyy mennä kertamaksulla, koska ostopäivästä kuukauden voimassa olevaa korttia ei saa kuin matkahuollon palvelupisteestä, joka aukeaa klo 8.00 - samaan aikaan, kun pitää jo olla perillä harjoittelussa.

Näreissäni olen, koska joukkoliikenne pelaa Suomessa niin huonosti, ja maksaa sitäpaitsi kohtuuttoman paljon.

Hieman peloissani olen, kun mietin, miten käytännössä jaksan kuukauden päivät, joina kotoa harjoitteluun lähdön ja kotiinpaluun välillä on kokonaiset 11 tuntia. Jo lukioikäisenä kulkiessani päivittäin Helsingin ja Klaukkalan väliä päätin, että jos valinnanvaraa on, en aio ottaa vastaan työtä, jossa päivittäinen työmatka ottaa suuntaansa yli 40 minuuttia. Se olisi tietysti eri asia, jos työmatkan viemä aika luettaisiin työajaksi...

Yritän järjestää edullisempaa ja toimivampaa matkustustapaa kyselemällä kyytiä neuvolan/terveyskeskuksen työntekijöiltä - jos joku kulkisi töihin täältä päin. Työaika on kuitenkin kaikilla sen talon sisällä työskentelevillä ihmisillä jokseenkin sama: kahdeksasta neljään. Tuntuu varmasti hyvin oudolta tämä työaika pitkän vuorotyöputken ja koulussa istuttujen viikkojen jälkeen!

Ainakin yksi hyvä puoli tässä tulevassa harjoittelussa on: vapaat viikonloput! Eikä siinä neuvolatyössä itsessään mitään vikaa ole, ainakaan jos unohdetaan ne toimistotyön tylsyydet.

Antoisaa viikonloppua kaikille lukijoilleen toivottaa




...joka lähtee muuten huomenna R:n kanssa Helsinkiin sitä taulua hakemaan :)

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Onnea ja yörauhaa

Heipä hei! Koulu loppui tämän kevään osalta viikko sitten perjantaina, jolloin teille viimeksi kirjoittelinkin. Sen jälkeen olen hankkinut itselleni kesätyön, järjestellyt vaihto- ja muuttoasioita, luistellut jäällä ja vieraillut kotipuolessa. Ahvenanmaalla manner-Suomesta tehtävä harjoittelu luetaan siis juridisesti ulkomaan harjoitteluksi, ja sitä koskeva paperisota käydään ulkomaanharjoittelun kaltaisesti.

Olen ollut hyvin, hyvin onnellinen, kun asiat ovat olleet niin hyvin mallillaan. Varsinkin, kun nuo kesätyöasiat järjestyivät niin mukavasti. Tiedossa on siis kätilön töitä samalta paikkakunnalta, missä R työskentelee kesän. Loppuviikosta taivaalleni ilmestyi kuitenkin uhkaava pilvi, kun kuulin, että minun odotetaan jakavan vaihtoajan asuntoni yhden kuukauden ajan toisen opiskelijan kanssa. Jos kyseessä olisikin kaksio tai soluasunto, olisi asunnon jakaminen ok, mutta minua kauhistuttaa ajatus 21 neiömetrin YKSIÖN jakamisesta toisen vuorotyötä tekevän kanssa. Ja minua oikeasti suututtaa se, että 12.11.2009 minulle ilmoitettiin, että minulle on varattu yksiö harjoitteluni ajaksi. 24.2.2010 sain _vastauksena tiedusteluuni asunnon sijainnista ja varustasosta_ tiedon, että sinne onkin tulossa toinenkin asukas. Asia kuitattiin ko. ilmoituksessa lausahduksella: "Toivottavasti asunnon jako sopii sinulle". Kun ilmoitin tarvitsevani oman makuuhuoneen riittävän levon turvaamiseksi, oli vastaus, että asuntoja löytyy tosiaan vain tuo yksi. Eikö tuo ollut ikään kuin vuokrasopimuksen pettämistä, että vuokrataankin asunto toiselle ensimmäiselle ilmoittamatta? Vuokrasopimusta meillä ei tietenkään asunnosta ollut, vain sähköposti, jossa varauksesta ilmoitetaan.

Työaikani ovat sen verran epäsäännölliset, tarvitsen omaa tilaa ja olen niin huono nukkumaan, että edes R:n työsuhde-asunnon jakaminen (1 huone) kesän ajaksi ei ole tullut kuulonkaan. Koska myös R:n työajat ovat kesätyössä hyvin epäsäännölliset, oli meidän molempien mielestä parempi vaihtoehto, että myös minulla on kesän ajan oma kämppä, vaikka samalla paikkakunnalla ollaankin. Suurin syy tämän käytännön pitämiseen parempana on riittävän levon turvaaminen molemmille. Entä sitten, kun kyseessä on tuntematon ihminen? Entä, kun R tulee käymään luonani useaksi päiväksi? Missä on yksityisyys ja yörauha? Varsinkin, kun yö saattaa minun tapauksessani tarkoittaa unta esim. klo 15-22.



Nyt olen selvittämässä, voisinko saada vuokra-asuntoa jotakin muuta kautta. Mutta miten menetellä, jos asuntoa ei näin lyhyellä varoajalla löydy? Luuletteko, että huoneen jakaminen onnistuisi? Toinen tyttö on tulossa yhden viikon minun jälkeeni, ja lähdössä pois 3 viikkoa minua aiemmin.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Yhteenvetoa

Saavuin kotiin sunnuntaina R:n kyyditsemänä. Harjoittelutunteja kertyi viimeiseltä viikolta 56.5, eli ihan kiitettävästi kirin loppua kohden. Olenkin ollut viime päivinä tosi väsynyt, varsinkin, kun tällä viikolla on koulua joka päivä lähes kahdeksasta neljään, puuh! Koulunpenkissä istuminen tuntuu todella omituisen vaikelta ja monimutkaiselta näin harjoittelujen välissä. Kun koulunkäynti tuntuu harjoittelujaksojenkin välissä näin oudolta, niin vaikea kuvitella, miten epätodelliselta tuntuu palata koulunpenkille esim. äitiyslomalta. Olen jo ehtinyt ihmetellä, miten meidän ryhmästä niin moni on sinnitellyt tähän vaiheeseen opintoja raskautumatta, mutta nyt moni meidänkin ryhmästä on alkanut äitiytyä. Yksi jäi äitiyslomalle jo ennen joulua, ja kaksi jää pois matkasta tällä lukukaudella - palaavat kätilötyöhön sitten kokemus kantapäissään.

Lähipiirin alkaessa lisääntyä en voi olla pohtimatta, milloin koittaa minun vuoroni. Ehkä jatkan tämän blogin kirjoittamista valmistuttuani odotusajan päiväkirjana? Vauvakuumemittari kainalossani alkaa kyllä jo kieltämättä näyttää melko punaista. Ja minun vauvakuumeeni ei ulotu vaan vauvoihin, vaan se on lapsikuumetta, ja kohdistuu jopa kouluikäisiin saakka! Perimälläni varustetusta teinistä en ole vielä haaveillut, joten vauvakuumeellani on kai vielä varaa nousta? Olen tehnyt lähiaikoina todella typeriä ja tarpeettomia hankintoja perheen perustaminen salaisena ajatuksenaavistuksena mieleni perukoilla. Tekosyynä ja oikeutuksena ostosten tekemiseen olen pitänyt ajatusta niiden hankkimista lahjaksi muille - niille, jotka perheellistyvät ennen minua. Ja voivat ne muille päätyäkin, eihän sitä tiedä...


Nyt ensimmäisen synnytyssaliharjoittelujakson päätyttyä tähän väliin voisi taasen sopia pieni tilasto tähän astisista suorituksista:

Synnytysosastolla vietettyjä tunteja on nyt kasassa 289/680. Näihin tunteihin on sisältynyt mm. 19 kpl yli kolmen tunnin avautumisvaiheen seurantaa ja hoitoa, 23 ponnistusvaiheen hoitoa ja viisi elektiivisessä sektiossa avustamista. Yleisimmät ponnistusasennot on olleet puoli-istuva (8 ja jakkara (8) sekä gynekologinen asento (poikkipöydässä) (4). Kaikissa synnytyksissä kahta lukuunottamatta on ollut isä paikalla. Lisäksi yhdessä synnytyksessä on ollut paikalla doula (=synnytystukihenkilö), ja yhdessä tulkki.

Ruotsinkielisten synnytysten hoitoa ei tullut osakseni niin paljon kuin odotin. Niiden lukumäärä taisi jäädä neljään (alatiet + sektiot). Kuitenkin aktiivinen kielen opiskelu ja ruotsinkielinen ympäristö vakiinnutti ruotsinkielen ajatusvaltakuntani viralliseksi kieleksi, ja loppuajasta tunsin ruotsinkielisen kommunikaation jo suhteellisen sujuvaksi. Nyt tulee väistämättä taas pidempi pasiivinen vaihe ruotsinkielen arkikäyttöön, mutta varmasti se taas nopeasti aktiovituu ja kehittyy edelleen, kun palaan huhtikuussa ruotsinkielen pariin Ahvenanmaalla.

Tähän loppuun vielä aiheittain kerätty kooste laatimastani synnytyssanastosta (sisältää koosteen aiemmista listoista + muutamia uusia sanoja):


Tulostatus

Ankomstorsak = tulosyy
Vattenavgång = vedenmeno
Hinnorna brast = kalvot puhjenneet
Fullgången graviditet, -en = täysiaikainen raskaus
Prematurförlossning, -en = ennenaikainen synnytys
Planerat snitt = suunniteltu (keisari)leikkaus
Sm = Vm
Bt = La
Förstföderska= Ensisynnyttäjä
Andraföderska = toissynnyttäjä
Omföderska = uudelleensynnyttäjä

Allmänn tillstånd = yleisvointi
Igrundfriska = perusterve
Vikt före graviditet = paino ennen raskautta
Vikt uppgång/ viktökning = painonnousu
Ha förstoppning = olla ummetusta
"Tempen" = lämpö
Blodtryck, -et = verenpaine
Svullnader = turvotuksia
DMWhite A = GDM
Godartad växt i bröstet = Hyvälaatuinen kasvain rinnassa
Blodpropp, en –ar = veritulppa
Slempropp,-en = limatulppa
Sjukdomar i släkten = sairauksia suvussa
Sockerbelastning, -en = sokerirasitus


Bjudande fosterdel rörlig/ruckbar/fixerad = Tarjoutuva osa liikkuvana/liikahtaa/kiinnittyneenä
Över bäckeningången/ i bäckeningången/ i bäckenhålan = Lantion yläaukeaman yläpuolella / lantion yläaukeamassa/ lantion loukossa
Vidöppet läge = avotarjonta
Kronbjudning = raivotarjonta
Sätesbjudning = perätarjonta
Barnvattenmängd = lapsiveden määrä
Viktuppskattning = painoarvio
Ultraljudsundersökning = ultraäänitutkimus
Enl. ultraljud = UÄ:stä
Remiss = lähete
Ej uppgift = ei tietoa
Anhörig = omainen
Tillägsuppgifter = lisätietoja


Avautumisvaihe

Nedrevägsförlossning, -en = alatiesynnytys
På kurvan = käyrällä
Tömma (tömmer, tömde tömt) blösan = tyhjentää rakko
Tömma tarmen = tyhjentää suoli
Lavemang, -et = peräruiske
Avföring = uloste
Livmoderhals, -en = kohdunkaula
Sätta skalpelektrod = laittaa "skalppi"
Sömm, -en/fog, -en = sauma
Kanterna är tjocka = paksut reunat
En kvant kvar = yksi reuna jäljellä
Underkant = alareuna
Överkant = yläreuna
5 minuters mellanrum = viiden minuutin välein
Latensfas, -en = latenssivaihe

Smärtkänslig= kipuherkkä
Smärttröskel = kipukynnys
Kväljning = kuvotus
Kvälja II= oksettaa
Kasta upp, kräkas, spy = oksentaa
Uppkastningar = oksennukset
Vända sig på andra sidan = kääntää kylkeä
Lägga ryggbedövning, -en, -ar = laittaa selkäpuudutus
Medicinering = lääkitys
Darra = täristä, tutista


Ponnistusvaihe

Utdrivningsked, -et = ponnistusvaihe
Krystningställning, -en, -ar = ponnistusasento(ja)
(Halv)sittande i sängen = (puoli-)istuva sängyllä
Ryggläge, -t = selinmakuu
Sittande på pallen = jakkaralla
Gynläge, -t = gynekologinen asento
Knästående i sängen = polviseisonta vuoteella
Ställning på alla fyra/ fyrfota= nelinkontin
Liggande på sidan = kyljeltään
Stödja = nojata

Flämta = huohottaa
Tajt = kireä, tiukka
Torka (svetten ur pannan) = pyyhkiä (hikeä otsalta)
Rumpa, -n, bak, -en = takamus
Sticka, sticker, stack, stuckit = pistää
Fostrets hjärtljuder varit bra hela tiden = sikiön sydänäänet ollet hyvät koko ajan
Rämna = repeämä, revetä
Satt hårt i axlarna = hartiat tiukalla
Skulderdystoki = hartiadystokia
Sätesförlossning = perätilasynnytys
Navelsträngprolaps = napanuoraprolapsi
Navelsträngen klipptes = napanuora katkaistu
Navelsträngen löstes = napanuoraa löysätty
Navelsträngen runt bålen = napanuora vartalon ympärillä


Toimenpiteitä

Åtgärder = toimenpiteitä
Vem förlost henne? = Kuka hoiti hänen synnytyksensä?
VE (vakuumextract) = imuveto
Zonterapi = vyöhyketerapia
Vätska, -n = neste(ytys)
Övriga våråtgärder = muita hoitotoimenpiteitä
Igångsatt pga. toxemi = käynnistetty toksemian takia
Igångsättning, en, -ar = käynnistäminen
Indikation för induktion = käynnistysindikaatio
Indikation för ingreppet = tmp indikaatio
Fostervatten = lapsivesi
Grönskift = vihertävä
Ta hål på fosterhinnorna = puhkaista (sikiö)kalvot
Hinnorna sprängdes = kalvot puhkaistiin
Hinnsprängning = kalvojen puhkaisu
Framfallen navelsträng = napanuoran esiinluiskahdus
Födande, -t = synnyttäminen
Förlösa II = avustaa synnytyksessä
Komplikationer = komplikaatioita


Jälkeisvaihe

Efterbördsked, -et = jälkeisvaihe
Fullständiga placenta + hinnorna = Täydelliset istukka + kalvot
Avvikande fynd = poikkeavat löydökset
Trasiga = repaleiset
Förkalkad = kalkkeutunut
Lobig = lohkoinen (istukasta)
Moderkaka = istukka
Navelsträng, -en = napanuora
Navelsträngskärl = napasuonet
Navelsträngen brast = napanuora katkennut
Livmoder, -n = kohtu
Livmodern sammandragit väl = kohtu hyvin supistunut
Vid navelplanen = napatasossa
Avslag = jälkivuoto
Koagel = hyytymää

Bristning = repeämä
Blygdläppar, -na = häpyhuulet
Mellangården/perineum = väliliha
Blödning = vuoto
(Ej) Sydd = (ei) ommeltu
Stygn = tikki
Läka, läker, läkte, läkt = parantua (haavasta tms)
Festbricka, -n = juhlatarjotin
Flytta = siirtyä
Barnsängstid = lapsivuodeaika
Tillfriskna/bli återställd = toipua


Vastasyntynyt

”lillis” = pikkuinen
Linda, -n = kapalo
Att linda = kapaloida
Skjorta, -n = paita
Sparkbyxor = potkuhousut

Syrebrist = hapenpuute
Tonus = jäntevyys
Retbarhet = ärytvyys
Veltto = slapp
Piggna till = piristyä
Spänstig = jäntevä, hyväkuntoinen
Knarra = narista
Suga svalg, -et = imeä nielu
Tillmat = lisäruoka
Tillstånd under de första levnadstimmarna = Vointi ensimmäisten elintuntien aikana
Dödfött = kuolleena syntynyt
Längd = pituus
Missbildning = epämuodostuma
Läpp- och gomspalt = huuli- ja kitalakihalkio
Häl = kantapää
LBB = PVK
Lår, -et = reisi
Höfter = lonkat
Sidoskillander = puolierot

Gasbesvär, -et = ilmavaivat
Prutta = piereskellä
Nöd = hätä
Oro, ängslan = huoli
Ljusbehandling = valohoito
Primära vårdåtgärder = välittömät hoitotoimenpiteet
Resuskitering av nyfödd = vastasyntyneen elvytys
Stimulering av nyfödd = vastasyntyneen virvoittelu
Putsa = putsata
Navelstumpen lossnade = napavarsi irtosi

Imetys

Vårta = nänni
Vårtgummi = rintakumi
Suga med bra grepp = imeä hyvällä otteella


Muuta

Handske, handskar = hanska, hanskat
Förråd = varasto
Tygblöja = harsovaippa
En termometer = lämpömittari
Syremask = happimaski
Sututråd = ompelulanka
Spruta, -n = ruisku
Blankett = lomake
Blödrör = verinäytepukti
Morgonrock = aamutakki
Omkläddningsrum = pukuhuone
Patientinformation = potilasohje
Socialt utrymme = taukotila



Loppuun pieni loppukevennys aiheenaan kahvi:

Päivittäisestä kahvista luopuminen Tammisaaressa ei teettänyt fyysisiä oireita, mutta monesti teki mieli keittää kahvia, ja siemailla sitä tuoksuvaa kaikessa rauhassa, pitää kahvitaukoa. Ja koska elimistöni ei ilmeisestikään ole tullut totutuista määristä kovin riippuvaiseksi, voin nyt kotiin palattuani jatkaa tämän päihteen käyttöä totutuissa määrin hyvällä omalla tunnolla ja suht turvallisesti <3.





Voi kuinka kahvihammasta kolottaa
kitkerän juoman tarve pakottaa
oi sä vieno eliksiiri
mitä haittaa pieni elohiiri

tummapaahtoa siis alan jauhamaan
sitä kohta pannuun nakkaan kiehumaan
kuuma höyry sieltä nousee
aromikas tuoksu täyttää huoneen

voi en malta nyt oottaa
että saisin maistaa
tuota jalojuomaa
laivan tänne tuomaa
ensikulauksen voiman mä tunnen
kun sen suuhun kaadan

voi kuinka tää tunne miellyttää
ja nuutunutta mieltä virkistää
aaa

siitä alkaa aivoni taas toimimaan
kofeiini suonissa alkaa potkimaan
maailmanvalloitusta pohdin
touhotan ja häslään minkä tohdin

tästä lähtee lippuni taas liehumaan
euforian voimalla alan riehumaan
nyt on pakko löytää piano
että pääsen kokeilemaan hienoo
laulunaihiota tuohon sointukulun suohon
joka päässä pyörii
touhottaa ja hyörii
kaikki hyrrää, vinkuu ja surraa
autuas on mieli
voi kuinka tää tunne miellyttää
ja uupunutta mieltä virkistää!
aaa

en muuta tarvikaan
kuin kahvintilkan vaan
niin riemu nousee kattoon uudestaan
aaa, se hurmaa aina vaan
onni on, kahvi verraton
näin on


- Emma Salokoski: Oodi kahville



Hyviä kahvihetkiä ja muitakin hetkiä lukijoilleen toivottaa

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Valoa näkyvissä

Tänään on valoa näkyvissä. Niin kirkasta valoa, että auringonvaloon ja hangen heijastukseen tottumattoman piti kulkea ulkona silmät sirrissä. Synnytyssalin hiljaisuuden vuoksi pääsin nimittäin tuota kirkkautta ulos katselemaan. Talven viileä valo on jo muuttunut kevään kellerväksi - ja se lämmittää jo!




Eilen oli ensimmäinen sellainen tilanne, että minulle ei muistettu soittaa sairaalalta synnyttäjän saapuessa, ja sekös vasta harmittaa - varsinkin, kun takana on monta päivää turhautumisen tunnetta! Itsekään en eilen tajunnut perään kysellä, vaikka minulla on yleensä ollut tapana varmistaa tilanne vuoron vaihtumisen yhteydessä. Aina ennen ovat kätilöt muistaneet minua informoida. Nyt syytän ja soimaan itseäni! Saanhan suorituksia täydennettyä muuallakin, mutta muuaalta en saa sitä erityisoppia, mitä lähdin täältä hakemaan. Tänne asti, kun olen vaivautunut, niin todellakin haluaisin ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti tästä lyhyestä ajastani täällä.

No, vahingosta viisastuneena aion tänään varmistaa tilanteen niin ilta- kuin yövuoronkin alkaessa. Jotenkin minulla on syyllinen olo "saamattomuudestani", vaikka eihän synnytyksien vähyys ole mitenkään minusta kiinni. Ja opettajan kanssa on jo etukäteen sovittu, että rästiin jäävät tunnit saan korvata kotipaikan sairaalassa ensi syksynä. Mutta jotenkin vaan, toimeettomuus ei ole Tuitun juttu.


Tuittu toivottaa kaunista iltaa kaikille lukijoilleen! Ja joko voisi varovaisesti puhua alkukeväästä?

maanantai 1. helmikuuta 2010

Vuodatusta

Vaihteeksi, kuulumisia - harjoittelusta.

Eli harjoittelun pariin on palattu, jos voisi sanoa, elektiivisesti. Eilen, kätilöidessäni kahdessa sektiossa peräkkäin kahden eri ohjaajan kanssa, tuli taas hyvin konkreettisesti esille, se, miten monenlaisia (hyviä) tapoja on toteuttaa tätä työtä. Tässä opiskeluvaiheessa alkaa ohjaajien puuttuminenkin joskus jo ärsyttää: sitä tekee tietoisia päätöksiä omassa toiminnassaan eri vaihtoehtoja ja menetelmiä harkiten, ja sitten kun päätyy tekemään sillä parhaaksi katsomallaan ja itselleen sopivimmalla tavalla, niin ohjaajan suusta tuleekin: "Mitä sä NYT teet?" tai "Ei ei ei ei ei" tai "MINÄ teen kyllä yleensä tällä tavalla...". Totta kai tapoja tehdä on monia! Mutta tässä vaiheessa kaipaan jo sitä, että minulle annettaisiin vapautta tehdä omalla tavallani. Enää en niele kaikkia uusia ohjeita mukisematta, vaan annan ohjaajankin kuulla, että valintani on ollut tietoinen: "Teen tämän tällä tavalla, koska..." Totta kai, jos ehdotettu uusi tapa on parempi, voin omaksua sen omaan työskentelyyni, mutta en kyseenalaistamatta. En kyseenalaistamatta.

Vanhempiakin hämmentää se, jos opiskelija ja ohjaaja sanovat eri asioita. Tällaiset tilanteet ovat olleet mielestäni harjoittelussa kiusallisimpia. Ei se, että on erehtynyt tai unohtanut jotain, vaan se, että toimii tietoisesti, ja sitten tekemisiä tai sanomisia tullaan korjaamaan, yleensä jossain mitättömän pienessä asiassa. Ohjaajan silmissä et OSAA, vaikka oikeasti OSAAT monia eri tapoja, ja toteutat niistä itsellesi sopivinta ja toimivimmaksi kokemaasi.

Toinen ohjaajien suuri virhe on se, ettei kerrota, mitä ollaan milloinkin seuraavaksi tekemässä. Jos ohjaaja ei etukäteen tai tilanteessa ohjeista toimintaasi, tulee sellainen olo, että, aha, nyt ohjat on minulla. Ja sitten kun otat ohjat käsiisi, niin edellämainitun kaltaiset tilanteet toistuvat: "Mitä sä NYT teet Ei ei ei ei ei MINÄ teen kyllä yleensä tällä tavalla!" Jos ohjaaja koko ajan kertoisi hieman ennakoiden, mitä seuraavaksi tapahtuu, ja mitä tullaan tekemään niin voisit sitten ennen oppimistilannetta kysyä, että ymmärsinkö nyt ihan oikein, ja minkä takia tehdään niin, vaikka olen aiemmin tottunut tekemään näin jne.. Ja sitten _tilannetta ennakoiden_ luoda siinä hetkessä parhaiten toimivan strategian. Eikä niin, että toisen toiminnan kyseenalaistaminen tai siihen puuttuminen tapahtuu kesken toiminnan! Se on kiusallista kaikille osapuolille: opiskelijalle, ohjaajalle ja vanhemmille.

Eri ohjaajien kanssa toimiessa on se huono puoli, ettei kukaan tunne etukäteen toimintatapojasi tai taitojasi, etkä sinä tunne ohjaajasi toimintatapoja, odotuksia tai vaatimuksia. Hyvä puoli on se, että näkee ja oppii monia toimintatapoja ja käytänteitä, joista voi sitten poimia itselleen ne parhaat puolet, ja jättää huonoksi kokemansa vähemmälle. Hyvin tämän paikan opiskelijavastaava sanoi, kun tästä asiasta keskustelimme, että eihän se helppoa ole, mutta yleensä parasta (oppimis)tulosta ei saavutetaakaan helpoimman kautta. Ja niinhän se on: kehittyminen vaatii ponnistelua. Niin opiskelijalta kuin ammattilaiseltakin.

Raskainta tässä harjoittelussa on ollut juuri vaihtuvien ohjaajien kanssa työskenteleminen. Yhteensä olen hoitanut täällä (sektiot mukaan lukien) 11 synnytystä, ja olen työskennellyt niissä opiskelija-ohjaajaparina yhteensä 9 eri kätilön kanssa... Erilaisia toimintatapoja on siis todella nähty, ja erilaisia ohjeita saatu. Tänään sain kuitenkin hyvää palautetta ripeästä ja reippaasta toiminnasta, vaikka olikin taas uusi ohjaaja. Hän luottikin taitoihini: sanoi, että nyt tehdään minun tavallani :) Ja hyvinhän se sitten menikin.

Vaikka elektiivisen sektion kätilöinnissä ei saakaan oppia alatiesynnytyksen eri vaiheiden hoitamisesta, niin kätilötyön menetelmistä pääsee kuitenkin harjoittaman vastasyntyneen ensihoitoa ja tarkkailua, jälkeisten tarkistamista sekä tietysti leikkauspotilaan (mielestäni leikatun kohdalla on oikeus puhua potilaasta) jälkitarkkailua. Vanhempien huomioiminen ja perheyhteyden tukeminen on myös hyvin tärkeää leikkauksella synnyttäneiden kohdalla. Sektiossa on yksi hyvä puoli, isän kannalta: jos lapsi on hyväkuntoinen, isä saa nauttia ensikontaktista vauvan kanssa. Yleensähän ensi-ihokontakti on ensisijaisesti äidin etuoikeus. "Sektioisistä" näkee, miten tärkeiksi ja onnellisiksi he kokevat itsensä, kun vauvan ensimmäinen paikka (ensihoitotoimien jälkeen) on hänen sylinsä!

Ruotsinkielisiä synnyttäjiä on kohdalleni osunut vähän: tähän mennessä vasta neljä. Siihen nähden kielitaitoni on kehittynyt kolmessa viikossa huimasti. Ensimmäisellä (ruotsinkielisellä) raportilla ymmärsin lauseen sieltä täältä, nyt ymmärrän yleisesti ottaen kaiken, paitsi lauseen sieltä täältä. Eilen pitämäni ruotsinkielinen raportti meni itsearvioituna melko sujuvasti ja lähtötasoon nähden nopeasti. Olen myös saanut huomata, ettei täällä tarvitse kielen suhteen pingottaa: asiat hoituvat tarvittaessa myös suomeksi. Olen jopa uskaltanut antaa raportin leikkaussalissa ruotsiksi, ottaa heräämössä vastaan ruotsinkielisen raportin ja osallistua ruotsinkielisiin kanslia- ja kahvipöytäkeskusteluihin :)


Tässä taas pieni lista täydentynyttä sanavarastoani:

Läpp- och gomspalt = huuli- ja kitalakihalkio
”lillis” = pikkuinen
Spänstig = jäntevä, hyväkuntoinen
Knarra = narista
Lobig = lohkoinen (istukasta)
Ryggläge, -t = selinmakuu
Lår, -et = reisi
Blodpropp, en –ar = veritulppa
Vid navelplanen = napatasossa
Godartad växt i bröstet = hyvälaatuinen kasvain rinnassa
Mätning, -en, -ar, måttagning, -en = mittaus, mittaukset
Bjudande fosterdel rörlig/ruckbar/fixerad = tarjoutuva osa liikkuvana/liikahtaa/kiinnittyneenä
Över bäckeningången/ i bäckeningången/ i bäckenhålan = lantion yläaukeaman yläpuolella / lantion yläaukeamassa/ lantion loukossa

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Nyt on aikaa lukea

Oletteko kuulleet ilmiöstä Liika vapaa-aika?




Kärsin siitä parhaillaan. Synnyttäjiä ei nimittäin ole kuulunut kahteen päivään. Mitä tehdä, kun on jo joogannut, lukenut lukemattomat lehdet, käynyt luistelemassa, soitellut ystäville, laittanut ja syönyt ruokaa, katsonut kaikki kirjastosta löytyvät kiinnostavat leffat, lukenut sähköpostit, päivittänyt blogin, seilannut facebookissa...? Aktiviteetit ja sosiaaliset menot ovat täällä vähissä, enkä voi lähteä paljon kotia kauemmaksi (esim. Helsinkiin) virikkeitä hakemaan, kun olen jatkuvasti päivystysvalmiudessa. Eilen kävin kirjastossa ja kaupungillakin, mutta tänään mikään paikka ei ollut auki. Ylimääräinen vapaa-aika on täällä todella vaikea saada kulumaan.


"Pitkästä aikaa pidän lomaa: makaan ja luen. En ole suonut tätä ylellisyyttä itselleni herran aikoihin. Kirja on minulle todellinen loma, enemmän kuin matka ohjelmineen, nähtävyyksineen, aamiaisineen ja ihmisineen. Lukea rauhassa. Mikään ei vedä sille vertoja. Paitsi rakastelu tietenkin." (Eeva Kilpi: Naisen päiväkirja)


Tässäkin kohtaa Eeva Kilpi on vaatettanut ajatukseni. Tällä hetkellä, kun aikaa lukemiseen olisi yllin kyllin, en kuitenkaan osaa oikein nauttia siitäkään. Kahvitauko, lukuhetki, hetket omissa maailmoissa tuntuvat hyvältä silloin, kun ne merkitsevät irrottautumista jostakin. Eivät ne niinkään maistu elämän pääasiallisena sisältönä.

En jaksaisi koko aikaa puuhata ainoan läsnäolevan leikkikaverini, tietokoneenkaan, kanssa. On jotenkin liikaa vapaata aikaa, että jaksaisi keskittyä kunnolla mihinkään. Ehkä keskttymistä häiritsee myös tieto siitä, että lähtö sairaalalle saattaa tulla koska vain. Toivon vain, että joku tulisi pian synnyttämään! Onneksi huomenna on kaksi elektivistä sektiota tiedossa, jos ei muuta ilmaannu ennen niitä...

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Kotona jälleen

Halojaa pitkästä aikaa!

Edellisestä päivityksestä on vierähtänyt jo yli viikko. Saatatte olettaa, että pitkä päivitysväli on johtunut arjen intensiviteetistä, mutta todellisuudessa se johtuu pikemminkin harjoittelupäivien harvinaisuudesta. 2. harjoitteluviikko oli nimittäin lievästi sanottuna pettymys: synnytysten vähyydestä ja koulupäivien vuoksi kotipaikkakunnalla tehdystä visiitistä johtuen viikkooni mahtui vain yksi synnytys. Yhtenä päivänä, kun olisi ollut kaksi synnyttäjää, niin eivät kumpikaan huolineet opiskelijaa synnytykseen (= mahdollisimman vähän ihmisiä synnytystilanteessa). Toinen sivusuun menneistä synnytyksistä oli vieläpä vesisynnytys, joten harmitti jonkin verran, etten päässyt sitä edes seuraamaan, varsinkin kun vaihtoehtona oli väliaikaiskotona tylsistyminen.

Viikonlopuksi sain kuitenkin onnekseni R:n seuraksi. Viime lauantaina toteutimme tiistain suunnitelmista siirtyneen Fiskarin reissun. Sunnuntaina lähdimme yhdessä kotiin, kun salissakin oli hiljaista, eikä synnytyksiä sille illalle enää ollut tiedossa. Kotiinpaluu tuntui hyvin omituiselta, koska ajatuksissani en ole juurikaan palannut kotiin sitten Tammisaaren lähtöni. Onneli muotoili saman kokeneena tuntemukseni hyvin: "Kun ei oikein tiedä, missä on kotonaan".

Kotiin asetuttuani olo oli vähän turhankin kodikas, ja keskiviikkona tuntui vastenmieliseltä jättää oma koti Anneleineen Onneleineen. Oli myös aika luxusta nukkua 5 perättäistä yötä vierekkäin R:n kanssa... Kuitenkin pitkän paluumatkan jälkeen saapuminen Tammisaaren kotiin tuntui todella mukavalta, ja jotenkin huojentavalta: täällä nyt ollaan, ja tehdään harjoittelu kunnialla loppuun.

Nyt on kaksi hyvää harjoittelupäivää takana tuloksenaan uusia tyytyväisiä vauvoja ja vanhempia. Täällä ollessa on ollut mukavaa hoitaa synnytykset "alusta loppuun", siten että on ollut mukana niin avautumis-, ponnistus- ja jälkivaiheessakin. Olen myös joka kerta hoitanut jälkitarkkailun sekä vauvan hoidon ja mittaukset (yhdessä vanhempien kanssa). Sitten viime päivityksen olen saanut uutta käytännön oppia mm. asentohoidossa, ilokaasun käytössä, akupunktioneulojen laittamisessa ja akupainannassa. Ulkotutkimuksen perusteella tekemäni kokoarviot ovat menneet uskomattoman tarkkaan (koputtaa puuta). Tänäänkin heitto vain 60g :)

Yksi ero synnytysten hoidossa on muuten, jota en ole muistanut mainita täällä aiemmin: supistusten rekisteröintiä ei täällä käytetä lainkaan, ellei ole tarvetta intrauterinaaliselle kohdunpaineenmittakselle. Myöskään post partum i.v. oksitosiinia ei käytetä, jos synnytyksessä ei ole käytetty oksitosiinia, eikä kohdun supistumisessa/vuodossa ole jälkeisvaiheessa poikkeavaa. Jakkara tuntuu olevan täällä lähtökohtainen ponnistusasento siinä, missä "tavan sairaaloissa" on puoli-istuva asento vuoteessa.







Tämänhetkiset tilastot:

Synnytyssaliharjoittelua tehty 232/448 h sisältäen:
18 ponnistusvaihetta (7 jakkaralla, 6 puoli-istuvassa)
16 avautumisvaihetta
Yhtä lukuunottamatta kaikissa synntyksissä isä läsnä sekä yhdessä isän lisäksi doula (synnytystukihenkilö)

Vielä ei ole eteen tullut yhtään (mm.):
- vesisynnytystä
- hartiadystokiaa
- perätilaa
- geminisynnytystä
- huonokuntoista vastasyntynyttä
- hätäsektiota
- episiotomian leikkaustarvetta (imukuppiulosauttoja lukuunottamatta)
- istukkaretentiota



Ja loppuun sekalaista synnytyssanastoa:

Fullständiga/trasiga placenta + hinnorna = Täydelliset/repaleiset istukka + kalvot
Koagel = hyytymää
Hinnsprängning = kalvojen puhkaisu
Avslag = jälkivuoto
Vätska, -n = neste(ytys)
Sticka, sticker, stack, stuckit = pistää
Blödrör = verinäytepukti
Rämna = repeämä, revetä
ututråd = ompelulanka
Läka, läker, läkte, läkt = parantua (haavasta tms)
Tillfriskna/bli återställd = toipua

Sömm, -en/fog, -en = sauma
Fontanell = aukile
Vidöppet läge = avotarjonta
Fyrfota = nelinkontin
Förlösa II = avustaa synnytyksessä

Ha förstoppning = olla ummetusta
Gasbesvär, -et = ilmavaivat
Tömma tarmen = tyhjentää suoli
Tömma blåsan = tyhjentää rakko
Kväljning = kuvotus
Kvälja II= oksettaa
Kasta upp, kräkas, spy = oksentaa

Zonterapi = vyöhyketerapia
En termometer = lämpömittari
Medicinering = lääkitys
Födande, -t = synnyttäminen
Barnsängstid = lapsivuodeaika
Igrundfriska = perusterve

Resuskitering av nyfödd = vastasyntyneen elvytys
Stimulering av nyfödd = vastasyntyneen virvoittelu
Rumpa, -n, bak, -en = takamus
Tajt = kireä, tiukka
Smärtkänslig= kipuherkkä
Smärttröskel = kipukynnys
Vårta = nänni
Vårtgummi = rintakumi


På återhörande - Kuulemiin!

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Om praktik och statistik

195 tuntia synnytyssaliharjoittelua takana, 485 edessä. Koossa on nyt 15 omakätistä ponnistusvaiheen hoitoa ja 13 avautumisvaiheen hoitoa + 2 elektiivisen sektion kätilöintiä. 15 ponnistusvaiheeseen on sisältynyt kaksi toimenpidesynnytystä, joista molemmat imukuppisynnytyksiä. Ulosautoissa yleisimmät asennot ovat olleet puoli-istuva asento sängyllä (6) ja jakkaralla istuen (4). Kaikissa paitsi yhdessä hoitamassani synntyksessä on ollut isä mukana.

Menin tänäänkin kutsusta iltavuoroon, ja tämänpäiväisestä synnytyksestä jäi tosi hyvä mieli. Synkkasi (taas eri) ohjaavan kätilön kanssa, ja sai hoitaa synnytystä suomeksi, mikä tietysti helpottaa kommunikointia synnyttäjän kanssa. Eilen saaduista opeista oli myös suuri hyöty tämänpäiväisen kannalta :)






Täällä:


Välilihaa tuetaan ponnistusvaiheessa lämpimillä pyyhkeillä, ei käytetä liukastusta ponnistusvaiheessa

Napa-astrup otetaan vain, jos on syytä epäillä vauvan kärsineen hapenpuutteesta ponnistusvaiheessa, ja silloinkin se otetaan vain arteriasta

Napa-TSH otetaan napanuorasta (suoraan näyteputkeen tai suppilon kautta) valuttamalla :D

Kaikki lapset kääritään välittömästi synnytyksen jälkeen "avaruuslakanaan"

Lapsi kylvetetään aina (isä kylvettää) ensi-imetyksen jälkeen

Huomenna (maanantaina) minut saa kutsua paikalle vasta klo 11. Tähän asti olen päivystänyt klo 6:sta lähtien, mutta tulossa on kuudes harjoittelupäivä putkeen, joten teen mieluummin huomenna "ilta"- tai "yövuoron", jotta saan vähän pidemmän tauon työvuorojen välille ennen vapaita. Tiistain ja keskiviikon aionkin viettää vapaalla R:n kanssa <3