maanantai 20. joulukuuta 2010

Tehkää hyvin


Amma on saanut loistavan idean kerätä hyväntekeväisyyttä blogiarvonnan kautta. Aikaa osallistua Hyvä joulumieli -keräykseen ja sitä myötä Amman arvontaan on vielä jouluaattoon saakka. Siis, jos ette ole vielä osallistuneet Hyvän joulumielen keräykseen, niin kipin kapin lahjaluukulle!

Jos taasen vielä joululahja on vielä jollekin hakusessa, niin mielestäni loistava idea on Toisenlaisen lahjan kotimainen, luontoystävällinen sisar löytyy täältä, täältä tai täältä.

Hyvä joulumieltä, rakkautta ja rauhaa kaikille!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Kiitos

Juhlien jälkeen


































huokaisen kotona



KIITOS kaikille onnittelijoille
KIITOS kaikille juhlapäivääni osallistuneille
KIITOS kaikille syntymäpäiväni muistaneille
KIITOS kaikille blogeissaan joulumieltä välittäneille
KIITOS Jiille
ja KIITOS Ilselle



ja käännän ajatukseni, odotukseni kohti jouluaattoa...

tiistai 7. joulukuuta 2010

Täällä päässä ollaan oltu kiireisiä:

Sairaalan ovet on suljettu viimeistä kertaa harjoittelijana jo kolmisen viikkoa sitten, ja koulun ovet viimeistä kertaa opiskelijana viime keskiviikkona, 23. syntymäpäivänäni. Voin onnitella ja olla ylpeä itsestäni: opintoni ovat käytännössä katsoen valmiit. Tai siis minä olen valmis sairaanhoitaja-kätilö :


ONNEKSI OLKOON, Tuittu!



Viimeisenä koulupäivänäni, 1.12.2010, meille tarjottiin koulun puolesta kakkukahvit, ja illalla juhlistin syntymäpäivääni argentiinalaisen tangon konsertilla, jossa sain kuulla jopa kahden ystäväni kaunista laulua <3 Myöhemmin illalla tunnelma oli haikea, itkuinenkin, tajutessani, että tänään tosiaan oltiin viimeistä kertaa porukalla koolla, eikä sitä tiedä, tulenko välttämättä jokaista kanssavalmistuvaa enää teidemme erkaannuttua kertaakaan tapaamaan. Ja että tästä alkaa peruuttamattomasti uusi elämänvaihe, jolloin viimeistään seison omilla jaloillani kannatellen talouttani kaikkeani.

Viime perjantaina avasin tutun osaston oven sitten viime tammikuun. Sain lämpimän vastaanoton osaston henkilökunnalta osastonlääkäriä myöten. Tuntui hienolta palata töihin, vaikka tietysti vastuullinen ja vaativa työ kovasti jännittääkin! Kyseessä on siis sairaanhoitajan työ sairaalassa akuuttiosastolla, jossa hoidetaan pääasiassa iäkkäitä ja suhteellisen huonokuntoisia miehiä ja naisia. Työnkuva ei ole minulle sitä ominta omaa, mutta työyhteisö ja -ilmapiiri on varmasti parhain, mitä olen opiskeluaikanani kohdannut. Ja mikä tärkeintä: tällä osastolla koen voivani työskennellä oman moraalikäsitykseni mukaan sen sotimatta osaston käytänteitä tai yleisiä arvoja vastaan.

R:lla takanaan (kuulemma) koko yliopistoajan tähän asti kiireisimmät kaksi viikkoa, emmekä ole tällä välillä juuri nähneet toisiamme, vaikka saman kodin jaamme. Onneksi Rakkaallanikin kiireet helpottavat joulun lähestyessä.

Viimeisen koulupäivän ja ensimmäisen työpäivän väliin jäävänä välipäivänä sain oikean jouluhepulin, koska olen odottanut kiireiltäni taukoa saada vähän fiilistellä lähestyvää jouluakin. Kerkesinkin pestä lattiat, tuulettaa vuodevaatteet, pestä kolme koneellista pyykkiä, kaivaa joulukoristeet ja -kääreet varaston uumenista ja ripustaa jouluvalot ikkunoihin. Jo tuli tunnelmallista! Ensimmäisestä työvuorostani kotiin palatessani katsoin jo kaukaa





meidän kotimme ikkunoiden olevan ne kaikkein houkuttelevimman kotoisimmat
- miksiköhän ;)

Joulusuunnitelmat ovat hieman valottuneet, kun sain tietää joulun ajan työvuoroni: jouluviikolla minulla on töitä 6 päivänä ma-la sekä sunnuntaiyö. Vaatii hyvää suunnittelua ja stressintorjumiskykyä saada tänä vuonna tunnelmallinen joulurauhan tuntu meidänkin pikku perheeseen. Mutta uskon sen onnistuvan!

En ole kuitenkaan vielä kyennyt suunnittelemaan joulua sen kummemmin, kun sitä ennen on vielä se toinen suuri (ja ainutkertainen!) juhla. Nyt on kuitenkin vielä jaksettava sinnitellä töissä vielä yhden aamuvuoron verran, ja sitten nokka kohti valmistujaisjuhlavalmisteluja! Kertooko tämä jotain lähipiirini elämänasenteesta, että noin kolmasosa kutsutuista ei vielä neljää päivää ennen juhlia osaa sanoa, pääsevätkö juhliin vai eivätkö?

No, paljon on porukkaa tulossa joka tapauksessa, joten lupaan, etten jää itkemään kenenkään perään, vaikkei kutsuuni vastattaisikaan ;)

Odottavin terveisin,

torstai 2. joulukuuta 2010

Tuitun seikkailut 1 vuotta 1 päivää

... ja synttäriarpa suosi ihanaa Ilseä



Onnettarena toimi, melkein jo perinteisesti, R.

OI! Eli Onnittelut Ilselle!




Ps. Palaan kertomaan enemmän kuulumisia, kun vaan kerkeän!!
t.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Päivämääriä ja määränpäitä

Marras- ja joulukuulle riittää tänä vuonna merkkitapahtumia:


7.11. meillä tuli R:n kanssa 1.5 vuotta täyteen. Kuinka olenkaan onnellinen hänestä ja rakkaudestaan elämässäni!

Eilen, 15.11., takanani viimeisen harjoittelun loppuarviointi. Harjoittelu tosin loppuu käytännössä vasta 18.11 aamulla valvottuani raskaanaolevien osastolla vielä kaksi yötä

1.12. tiedossa viimeinen koulupäivä ja

3.12 aloitan työt en vielä virallisesti valmistuneena, mutta kuitenkin hoitotyön opintoni jo päättäneenä

11.12. yhdistetyt tupaantuliais- ja valmistujaisjuhlat

15.12. isäni 50-vuotispäivä




Kuva Kirsi Neuvosen Äiti Maa lukee lakia



... näihin lasken päiviä enemmän kuin jouluun. Olen suorastaan raivoissani siitä, että jouluhössötys alkaa joka vuosi vaan aiemmin ja aiemmin. Ja että kaupallisuus on lyönyt jouluun niin pyyhkimättömän leiman. Postiluukusta tupsahtavien mainosten (en ole vielä uudessa kodissa saanut aikaiseksi askarrella Ei mainoksia kiitos -kylttiä) lukumäärä on marraskuun alusta alkaen kaksin-kolmikertaistunut, kuvastot ovat puolillaan valkoista, punaista, kynttilöiden, lyhtyjen ja keinovalojen kimellystä...

Ei sillä, että minulla olisi jotain niitä vastaan. Mutta miksi marraskuussa? Eihän joulu tunnu mitenkään erityiseltä, jos sitä vietetään kaksi kuukautta vuodesta! Sorruin tänä vuonna itsekin ostamaan mauttomuudessaan melkein tekokukille vertoja vetävän sähkökynttelikön pimeisiin aamuihin ja iltoihin tunnelmaa luomaan - mutta vannon, että ihan periaatteesta se pääsee käyttöön vasta joulukuussa.



Valmistujaissoppa-arvonta


Kuten kerroin, valmistujaisjuhlat lähenevät - samoin blogini yksivuotispäivä. Haluaisin tarjota vierailleni jotain kunnollista lämmintäkin ruokaa, ja olen kallistunut vaihtoehdoista kasvissosekeiton puolelle. Mieluiten tekisin keiton ilman juustoa, mutta toinen vaihtoehto on tehdä kaksi erilaista satsia.

Haluaisinkin nyt tiedustella teidän sosekeittoreseptejenne suosikkeja. Kertomalla reseptin osallistutte blogini 1-vuotisarvontaan, jossa palkintona on jotain postiluukusta mahtuvaa hemmotteluun sopivaa. Blogin teeman mukaisesti palkinto sopii mainiosti myös raskaana oleville ja synnyttäneille äideille. Arvonta suoritetaan 2.12., joten kaikki 1.12. klo 24 mennessä postitetut reseptit ovat mukana arvonnassa. Jokainen keitto saa oman arpansa (voit siis osallistua useallakin keitolla), ja lisäarvan saa linkittämällä arvonnan omaan blogiinsa. Ilmoitattehan osallistumisen yhteydessä, monellako arvalla osallistutte, niin säästyn tuolta matemaattiselta vaivalta :)


Huomatkaahan myös Voimaannuttava synnytys blogin arvonta 21.11. klo 19 asti täällä

Odottavin terveisin,

torstai 4. marraskuuta 2010

"Tu viendras"

Tänään olen ollut laulutuulella ja päässä on soinut Veronican (kaksoiselämän) laulut. Tässä niistä yksi, Tu viendras, kaikkein iloisin.



Säv. Zbigniew Preisner



On ollut ihana vapaapäivä ja mukava koti-ilta R:n kanssa. R lähti äsken koululle tekemään hommia, ja minä rupean kirjeenkirjoituspuuhiin kera teemukillisen ja ruotsin sanakirjan :)

Hyräillen,

tiistai 2. marraskuuta 2010

Taivaanrannan maalauksia


Illasta


aamuun


hereillä. Ja makeasti unen mailla heräyskellon soittoon kello kuuteentoista.


Aamulla sairaalalta kotin kävellessä oli meneillään varmasti vuoden kaunein auringonnousu. Ilmassa oli usvaa ja haaleanvaaleanpunaiset pilvet kaupungin ja vetten yllä, maassa vaalea kuura. Matalalta loistava aurinko valaisi maiseman keltaiset lehdet kullankimaltaviksi, oranssi sai tulenhehkun ja punainen syvän sävyn. Harmi, ettei ollut kamera mukana, mutta ainakin sain kiertoreittini varrella ihastella upeaa aamua. Yllä olevat kuvat ovat vanhoja, eivätkä vedä vertoja tämänaamuiselle väriskaalalle, mutta laitoinpahan elävöittämään muuten niin mustavalkoista kuvailuani.


Yövuoron jälkeisissa aamuissa on aina oma mystinen tunnelmansa, kun kävelee/pyöräilee heräävää maailmaa vastaan. Parina aamuna on käynyt niinkin, että kotimatkalla on tullut kouluun/töihin meneviä tuttuja vastaan. Siinä sitten vaan hyviä huomenia toivottamaan, kun on itse menossa nukkumaan. Parhaita yövuorojen jälkeisiä aamuja ovat toki lauantai- ja sunnuntaiaamut, jolloin liikenne on lähes olematonta niin autoteillä kuin kevyen liikenteen väylilläkin. On ihan hiljaista, ja lähes juhlallista kulkea hiljaisen maiseman keskellä kotiin nukkumaan.


Toki aamulla on hienoa olla liikkeellä muutenkin kuin yövuoron jälkeen, mutta nykyään harvoin tulee lähdettyä vartavasten varhain liikkeelle. Yleensä sitä nauttii joutilaista aamuista pitkään kotona, silloin, kun se on mahdollista.


Toivon, että, jos saan joskus lapsen, hän viihtyisi rattaissa, niin, että voisin tehdä hänen kanssaan vaunulenkkejä, joiden varrella voisin kuvata vuodenkiertoa ja pysähtyä ihastelemaan maailman kauneutta. En kuvittele äitiyden olevan vain ruusuntuoksuista taivaltelua, mutta saa kai sitä haaveilla? Ja kai äitiydessäkin on tilaa pienelle taivaanmaalariudelle? Ei sillä, että äityspohdinnat olisivat henkilökohtaisesti ajankohtaisia, mutta saahan sitä haaveilla?

Pohtii

maanantai 1. marraskuuta 2010

Laululinnun lahja


In this heart lies for you
A lark born only for you
Who sings only to you
My love
My love
My love

...

There are rays on the weather
Soon these tears will have cried
All loneliness have died
My love
My love
My love

...

(Sinead O´Connor: In this heart)




Tänään on laulutunti sitten kolmeen viikkoon. Normaalisti tätä iloa riittää kerran kahteen viikkoon, mutta nyt oli vielä syyslomakin välissä. Tänään herkistelläänkin ehkä (lauluopettajan ehdotuksesta) tätä:






Ylemmässä kuvassa Reetta Isotupa-Siltasen ihana Laululinnun lahja


Tunnelmaa ja valon pilkahduksia pimeisiin iltoihin toivottaen

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Uuteen

Vaikka olen ahkeroinut tämän tutkinnon eteen kohta neljä ja puoli vuotta, vaikka olen monessa tilanteessa asettanut opiskelun ensisijalle, vaikka olen opiskellut itseni uuvuksiin asti - silti tuntuu, että muutos nimeltä valmistuminen tulee kohisten, varoittamatta. Uusi on nimeltään kysymys.







HYVÄÄ TALVIAIKAA KAIKILLE!!

T.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Talven valoa, iloisia unia






Takana viikko äitiyspoliklinikalla ja toinen raskaana olevien sairaalaosastolla, välissä matkailua maisemien halki. Ylläolevat kuvat ovat alkuviikolta reissun varrelta. Alla oleva puolestaan tältä aamulta. Syksyn keltainen valo vaihtui kertaheitosta lumen valkeaksi valoksi.




Olen viihtynyt hyvin viimeisessä harjoittelussani. Ohjaajana on mahtava tyyppi, jota ei tarvitse jännittää, ja on hienoa, kun huomaakin harjoittelussa olevan enemmän niitä asioita, joita osaa tehdä kuin niitä, joita ei osaa. On hienoa olla näin lähellä valmistumista! Viime viikolla varmistui työpaikkakin, tosin aluksi vain joulukuuksi. Paikka on samalla osastolla, jossa olen aiemminkin tehnyt sairaanhoitajan töitä. Harmi, etten pääse kätilön töihin, mutta hyvä tietysti, että on jotain töitä tarjolla vastavalmistuneellekin.

Viime yönä näin aivan ihanaa unta. Siinä olin yllätysraskaana jo jotain viikolla 20, kun raskaus ultraäänitutkimuksella (harjoittelupaikassani) todettiin. En ollut osannut arvata olevani raskaana "pelkän vatsan turvotuksen ja väsymyksen" perusteella. Mutta tämäpä olikin positiivinen yllätys, kun pääsi suoraan vatsankasvattelupuuhiin ilman alkuraskauden oireita. Ultraäänikuvassa näkyvä profiilikuva näytti pojalta, ja NIIN SULOISELTA! Olin niin onnellinen! Tällä raskaanaolevien harjoittelujaksolla en ole muistaakseni nähnyt yhtäkään unta asiakastyöstä, mutta sen sijaan olen itse ollut monta kertaa raskaana. Unet ovat tuntuneet tosi todellisilta, ja niistä herätessä minulla on aina ollut tosi onnellinen olo. On hassua, että raskausunissani olen aina jo keski- tai loppuraskaudessa, ja että usein minulla on niissä huomattavan pieni maha - siis sellainen, ettei kukaan usko, että raskaus on oikeasti niin pitkällä :D

Tänään on ollut kiva päivä, ja mukava iltakin tiedossa. Teille hyvää viikonloppua ja lumileikkejä sään sallimissa rajoissa toivoen,


torstai 21. lokakuuta 2010

Syystä











Kuvat viime viikolta.

Sunnuntaina värit alkoivat huokua syksyn kuolemaa. Sunnuntaista tiistaihin oltiin pienellä reissulla. Ei ole syyslomaa kummallakaan, mutta pari arkivapaata viikon alussa riitti pieneen pyrähdykseen toisten maisemien keskelle. Ajomatkan varrelle jäivät sumuiset rinteet ja vedet - vaaleat, melkein valkeat, pellot, lehtipukunsa arasti riisuneet puut. Harmitti oikein, ettei voinut tuota sunnuntain upeaa tunnelmaa tallettaa auton ikkunan läpi kuviksi. Lumi meni pois, mutta talvi tekee vääjäämätöntä tuloaan. Pimeys väsyttää.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Syksy on hyvä




On hyvä aloittaa aamut aurinkotervehdyksillä, vaikka aurinko nousee minua myöhemmin,

on hyvä antaa ajatusten kadota vaahteranlehtien piiritanssin pyörteisiin,

on hyvä olla kaksi yötä erossa rakkaastaan,

ja muistaa, kuinka paljon rakastaakaan.

On hyvä painautua toisen lämmintä kehoa vasten

ja juoda teetä iltaisin,

laittaa villasukat jalkaan kotonakin.

On hyvä muistella mennyttä kesää,

lämpöä

ja laulaa kesäisiä lauluja.

(Viimeistään nyt: On hyvä aloittaa D-vitamiinilisän

ja kirkasvalon käyttö.)

maanantai 4. lokakuuta 2010

Viimeisestä ensimmäinen

Tänään viimeisen harjoittelun ensimmäinen päivä. Kuulen, kun naapurin herätyskello soi nyt klo 6.30. Lähden sairaalalle kolmen viikon tauon jälkeen!

perjantai 1. lokakuuta 2010

Kirjakuvastin

Innostuin Ilsen kirjameemistä

etsin ja päivitin aikoinaan Facebookissa julkaisemani listan

vastaukset löytyvät kirjahyllyjeni kirjojen nimistä






Oletko mies vai nainen?
Runotar

Kuvaile itseäsi.
Valikoima metamorfooseja

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Ihmettä ja iloa

Kuinka voit?
Maallinen onni



Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi?
Yhyres kaharen

Mihin haluaisit matkustaa?
Ajan lyhyt historia

Kuvaile parasta ystävääsi.
Kedon kukka ja taivaan lintu

Mikä on lempivärisi?
Aurinkoniitty

Millainen sää on nyt?
Syksy tuli kutsumatta

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Ei eilistä, ei huomista

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Tapahtui Tiitiäisen maassa

Millainen parisuhteesi on?
Rakastavaiset

Mitä pelkäät?
Villi tie

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Nouse siivillesi

Miten haluaisit kuolla?
Unen veräjä on auki

Päivän mietelause?
Kaikki on totta

Mottosi
Ei, ei matkavakuutusta minulle



Haastaisin nyt myös Jannin, Sohvin, Natalian, Mamma Marian ja Kirjailijattaren, sekä kaikki, joita tähän leikkiin ryhtyminen innostaa, etsimään vastauksia omien hyllyjensä kirjoista.

t.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Hyvää sunnuntaiaamua!




Lähde: Sama Suomeksi -blogi!

tiistai 21. syyskuuta 2010

Kurkistuksia kotiin





1. kuvassa olohuone makuuhuoneesta nähtynä muuton alkuvaiheilla
2. kuvassa makuuhuoneen ikkunanäkymä eilen


Rakastan tätä kotia!!

Syksyn pyörteissä

Syksy on mennyt sellaisella vauhdilla, että!




Heti viikon lomalta palattuamme löysimme Kodin, ja aloimme pakkauspuuhat. Minulla tosin meni kauemmin turhien tavaroiden karsimisessa, kuin niiden mukaan lähtevien pakkaamisessa. Suurin osa tavaroistanihan oli jo varastoon pakattuna viime keväältä, kun R:n nurkkiin muutin majailemaan.

Viimeiset viikot synnytyssalissa olivat rankkoja. Tuntui yllättävän vaikealta palata tänne muualta, ja odotukset oman osaamisen suhteen taisivat olla turhan korkealla. Kun vertasin itseäni muihin täällä koko harjoittelunsa tehneisiin, tunsin itseni hyvin avuttomaksi ja osaamattomaksi. Ovathan muut harjoitelleet samalla synnytysosastolla noin 16-17 viikkoa, kun taas minä olin täällä vain ensimmäiset ja viimeiset 4 viikkoa. Kuitenkin synnytyssaliharjotteluista ja synnytyssalityöskentelystä jäi hyvä mieli ja tunne, että kyllä se on mun juttu :)

Silti tuntuu siltä, että tässä elämäntilanteessa - tai siis valmistuttuani - on minulle tärkeämpää saada hyvä työpaikka kuin sijaissimputusta (epävarmoja pätkätöitä) synnytyspuolella - jos siis pitää valita. Täällä meidän kaupungissa, mistä meitä kätilöitä valmistuu nopeampaa tahtia kuin paikkoja vapautuu, ei ole itsestään selvää päästä heti oikeisiin kätilön töihin. Onneksi olen oppinut tykkäämään myös sairaanhoitajan hommista.






Nyt elämässä vallitsee syksyinen sees. Viime viikolla alkoi koulu, hyvin pienitöisenä. Muutto ajoittui kolmannen harjoitteluviikon loppuun, eli ollaan asuttu tässä nyt jo reilu kaksi viikkoa. Nautin siitä, että meillä on nyt "iso" koti ja paljon tiloja (3h +k) laitettavana. Yllättävän vähillä hankinnoilla (1 verho :)) saatiin ensimmäinen kelpo kalustus kokoon omien ja sukulaisten varastojen aarteiden avulla.

Parin viikon päästä alkaa viimeinen harjottelu raskaanaolevien osastolla, sitten vielä pari viikkoa teoriaopintoja jäljellä ennen tutkintotodistuksen anomista. (Viimeinen koulupäivä osuu näillä näkymin mun 23-vuotispäivälle :))

Annanpa teidän pian kurkistaa kotiimmekin.

Rakkain terveisin,

maanantai 20. syyskuuta 2010

Kiitos.

Kiitos muffini-maininnasta Ilselle! Kylläpäs ilahdutti, kun heitit minua muffinilla :)




Niin, ja tämän myötä olen velvoitettu kertomaan kolme asiaa, jotka ovat minulle tärkeitä:


Tärkeää minulle on ihmisten yhteys. Sukupolvien yhteys, suvun yhteys, perheyhteys...

Tärkeää on minulle rauha ja vapaus, niin henkilökohtaisella kuin poliittisella, sosiaalisella ja kulttuurisellakin tasolla.

Tärkeää on minulle pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.



Ja se yksi tärkeä kuva parin vuoden takaa:



Isoäitini vadelmajahdissa kauniina kuin kukkanen



Tänä vuonna en olekaan mummolaan vielä ehtinyt. Ikävä on jo.





Tarttukoon muffiniin ken tahtoo!

t.

lauantai 11. syyskuuta 2010

Arvonta suoritettu

Arvonta suoritettu R:n ja Tuitun yhteistoimesta. Arpakätenä toimi R:n vasen käsi, joka arpoi voittajaksi...





...Johannan! Onnittelut kauniille Johannalle! Hänen kauneudestaan voitte lukea enemmänkin täältä. Voittaja oli sikäli osuva, että hänen innoittamanaan alunperin sain idean tähän arvontaan :D

Laitatko Johanna minulle kommenttilootaan osoitteesi, mihin voin kirjayllätyksen sinulle postittaa? En julkaise kommenttia, joten se ei tule muiden näkyville.

perjantai 10. syyskuuta 2010

Ilmoitus

Arvonta siirtyy kiireisempien asioiden tieltä huomiselle. Arvontaan ehtii siis osallistua vielä huomenna klo 10 asti :) Voittaja julkaistaan seuraavan postauksen yhteydessä.

Kiirettään harmitellen,