Toivottavasti juhannuksenne sujui hyvin ja tunnelmallisesti!
Minulla juhannus meni tänä vuonna töissä, vieraalla paikkakunnalla erossa perheestä, ystävistä ja sukulaisista. Tosin, sekä aattoilta, että itse juhannusilta olivat minullakin vapaat, ja sain viettää ne R:n kanssa. Juhannusaattona olin illalla hyvin väsynyt työpäivän jäljiltä, joten juhannusaatto-special jäi osaltani tänä vuonna kotona ruoanlaittoon ja saunomiseen. Saunassa istuessa alkoi harmittamaan, etten ollut jossain mökillä luonnonhelmassa tunnelmoimassa tulen äärellä, vaan väsyneenä kotona. Toisaalta olin onnellinen, ettei tarvinnut hötkyillä kotoa minnekään. Eilen illalla taasen lähdettiin R:n kanssa luonnon äärelle, tehtiin tuli, ja auringon laskiessa istuttiin lähekkäin sen äärellä pääosin hiljaa tulen ja luonnon ihmeitä aistien.
Tänään menen töihin vasta illalla - siis yövuoroon. Lopetin viimeksi valvomisen tiistaiaamuna, joten yövuorot olivat nyt ryhmittyneet työvuorolistassani siten, että viikon sisään tuli neljä yövuoroa- siis myös paljon päiväaikaan sijoittuvaa vapaata. Ja kerrankin hyvät säät osuivat vapaapäiville :) Täällä on ollut viime päivinä aurinkoista ja tuulista. Olen käynyt monena päivänä uimassa ja muutenkin oleskellut paljon ulkona. Olen lukenut paljon ja tänään olisi päivän projektina kirjoittaa kaksi kirjettä toisaalla asuville ystäville.
Ilouutinen: Olen oppinut nauttimaan vuorotyöstä!
Se tuo arkeen vaihtelevuutta. Aamuvuorot alkavat aikaisin, ja ovat yleensä vuoroista kiireisimpiä, joten on mukava välillä nukkua pidempään ja tehdä töitä verkkaisempaan tahtiin iltavuorossa. Yövuorot ovat pitkiä, yli 10-tuntisia, joten niiden tekeminen tietää myös enemmän vapaapäiviä. Ennen vuorotyössä jaksamista ja viihtymistäni on häirinnyt huono nukkuminen: kun työt loppuvat ilalla klo 21.30, ja seuraavana aamuna on herättävä ennen kuutta aamuvuoroon, ei väliin ole jäänyt juurikaan aikaa kerätä voimia vuorojen välillä. Tai, kun yövuoron jälkeen uni ei olekaan enää aamun valjettua ja maailman herättyä uskaltanut tulla, on seuraavan yön valvominen fyysisestikin kamalaa. Nykyään kuitenkin uni useimmiten vain tulee!! Viimeksi nukuin yövuorojen välillä sikeästihkösti seitsemän tuntia - siis melkeinpä menetetyt yöunet korvaavasti, ja riittävästi seuraavan yön jaksamiseen. En tiedä, johtuuko parempi nukkuminen työvuorojen välillä vanhenemisesta, oppimisesta vaiko vain yleisestä relaamisesta. Mutta nyt on alkanut tuntua, että ehkä haluaisinkin olla vuorotyöläinen. Neuvolassa harjoittelua tehdessä muistin taas, miten rutiinimaista on säännöllinen päivätyö, ja miten nopeasti viikot siinä vierivät. Kolmivuorotyössä, mikäli työvuorosuunnittelu on kohdillaan, voi myös enemmän vaikuttaa työvuoroihinsa ja täten ylipäätään työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Koska tiedän lukijoissani olevan muitakin kuin vuorotyön tekijöitä, niin laitan tähän koosteeksi viime aikojen työvuorolistaustani havainnollistamaan asiaa:
ma 13-21
ti 7-15
ke 12-21
to VAPAA
pe VAPAA
la VAPAA
su YÖ (20.30-7.15)
ma YÖ (20.30-7.15)
ti VAPAA
ke VAPAA
to VAPAA
pe 7-15
la 7-15
su YÖ
ma YÖ
ti VAPAA
ke VAPAA
to VAPAA
pe 7-14.15
la 7-21 (toivottu tuplavuoro, jotta saisin sunnuntaina yhteisen vapaapäivän R:n kanssa)
su VAPAA
Tässä oli tosin yksi ylimääräinen vapaapäivä korvaukseksi juhannuksena työskentelystä. Onhan tuo jatkuva vuorokausirytmin vaihtelu myös kuormittavaa ja rajoittavaa (esim. iltaharrastusten suhteen), ja olenkin alkanut miettiä osa-aikaisen työnteon mahdollisuutta. Jos saisi kolmivuorotyötä 75-prosenttisella työajalla (n. 86h/ 3 vkoa), voisi kolmivuorotyön hyöty-haittasuhde tasoittua. Vuorotyökorvaukset kattaisivat ainakin osittain vajaasta työajasta johtuvat ansiomenetykset.
Mitä muuten ajattelette työehtosopimuksen mukaisista vuorotyökorvauksista? Lauantai- ja aattokorvaus (klo 6-18) +20% palkasta, iltatyökorvaus (klo 18-22) +15% palkasta, yötyökorvaus (22-07) +40% palkasta ja sunnuntai-/pyhälisä +100% palkasta (maksetaan myös aattoilloista klo 18-22). Minun mielestäni ainoastaan tuo pyhälisä on kohdillaan. Esimerkiksi arki-illan iltavuorosta tulee minun palkallani alle 6€ enemmän kuin arkiaamuvuorosta, ja lauantai aamuvuorosta (8h) 21 euroa enemmän kuin arkiaamuvuorosta.
Tällaista pohdintaa tänään, ehkä olisi jo aika lähteä ulos nauttimaan tästä vapaasta päivästä ennen töihin lähtöä :)
Kesäisin terveisin teidän,

Minusta tuntuu, että voisin hyvin tottua vuorotyöläiseksi. Olen nimittäin tavattoman hyvä nukahtamaan missä ja koska vain, joten luulisin, että oppisin nukahtamaan myös aamulla tai keskellä päivää tai miten vain. Olisi nastaa, jos olisi vapaapäiviä keskellä viikkoa...tuntuu ihan luksukselta, kun tekee tätä melko säännöllistä 8-16 päivää, joka kyllä sekin sopii minulle, että ottaa tästä nyt sitten selvän :)
VastaaPoistaJuu, kyllä tuo nukkumisen taito on tärkeää vuorotyössä jaksamiseksi! Arkivapaat on yksi vuorotyön parhaimpia puolia minunkin mielestä! Voi käydä aamulla kaupassa, kun liikkeellä on vain mummoja ja kaikkea sellaista kivaa :)
VastaaPoistaLuin tämän juttusi jo aiemmin, mutta en ehtinyt siinä kiireessä kommentoida. Nyt sitten palaan asiaan.
VastaaPoistaMinusta taas ei olisi vuorotyöläiseksi! En varmaan ikinä oppisi nukkumaan outoina vuorokaudenaikoina :).
Ja se, että pitää mennä iltavuorosta aamuun, on ihan kauheaa! Miten sen kestää, että käväisee vain vähn nukkumassa kotona ja taas pitää mennä? Mutta tässäpä onkin taas yksi syy, miksi ihailen mm. teitä hoitoalalla olevia. Teillä on sellaista sisua ja luonnetta jota ei kaikilla ole!
Hei Ilse, ja kiitos kommentistasi! Ei varmasti kaikille sovi tällainen epäsäännöllinen elämänrytmi, ja kyllä siihen on minunkin pitänyt totutella. Tai oikeastaan vuorotyön tekeminen on mulle jatkuvaa totuttelemista. Eli aamut liian aikaisia, illat liian myöhäisiä, yöt liian pitkiä...
VastaaPoistaTyönkuva on (yleensä kaikilla osastoilla) erilainen eri vuoroissa. Ei siis niin helposti pääse töissä pitkästymään, kun jokainen päivä tai jokainen vuoro ei toistu toisensa kaltaisena. Juuri tuo vaihtelevuus ja arkirutiinin välttäminen on se, mistä vuorotyössä nautin. Että on vapaita aamuja, vapaita päiviä ja vapaita iltoja. Iltavuorosta aamuvuoroon on tosiaankin väsyttävä taival, mutta silloin saa yleensä jatkaa edellisillalat tuttujen asiakkaiden kanssa, mikä helpottaa työtä kovasti.
Anonyme: I wonder, who sent this link to the video, but I dared to open it. Thank you for it, anyway, anyone.
VastaaPoista