torstai 27. toukokuuta 2010

Menneestä ja tulevasta

Harjoittelua täällä jäljellä enää 13.5 tuntia. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia synnytysten suhteen, joten toivon, että noihin tunteihin ehtisi sisältyä vielä edes yksi synnytys, jottei tarvitsisi sairaalalla ihan jouten olla. Toisaalta,


olen hyvin tyytyväinen harjoitteluuni täällä. Vaikkei "tapauksia" olekaan kahdeksassa viikossa kertynyt niin huimasti (13 ponnistusvaiheen hoitoa + 15 avautumisvaiheen hoitoa + 8 avustamista) verrattuna keskussairaalassa harjoitelleisiin, uskon saaneeni täältä ainutlaatuista ja tärkeää kokemusta, jonka merkitys paljastuu kokonaisuudessaan varmaan vasta eletyn elämän ja karttuneen kätilönkokemuksen myötä. Ja tietysi ruotsinkielentaito on kehittynyt huimasti :)


Viime päiviä on leimannut lähtöhaikeus. Että pitää jättää nämä maisemat, ihmiset, elämä täällä. Toisaalta,


jo suuri ikävä Rakkaan lähelle. Kaipaan huomiota, lihallista rakkautta, hellyyttä ja läheisyyttä. Tänään kysyin puhelimessa, miksi hän pitää minusta. Sanoi kauniita asioita, tosia. Ja tärkeitä.

Kotiin en oikein osaa kaivata, koska koti on minulla ollut täälläkin, ja lähdenhän lähes suoraan taas uudelle, vieraalle, paikkakunnalle kesätöihin. Työnhaun ulotin keväämmällä varttumis- ja opiskelupaikkakunnan lisäksi kaupunkiin, jonne R on lähdössä kesäduuniin, ja se olikin ainoa paikkakunnista, josta minulle kätilön töitä tarjottiin. Vietän kesän nyt siis poissa tutuista kuvioista, antaen elämässäni vuoron työlle, ja R:lle.



Jään muistamaan tämän kevään Minun keväänä,
takatalvettomana, yhdessä yössä kesäksi kääntyneenä keväänä,
merenrantoina, suolantuoksuisena, niittyinä, tuulena,
tyytyväisyytenä, hyvinvointina, kasvuna ja kaipauksena.


Minulle jää kertomus
joka muistuttaa elämääni.


(Lainaus Scandinavian Music Groupin kappaleesta
Lopulta olemme kuitenkin yksin)



Haikesta tunnelmista,






P.S. Kuvissa yksi niistä monista Maarianhaminan kaduilla kuljeskelevista kissoista, jotka tulevat ystävällisesti (vai huomionkipeinä?) tervehtimään ohikulkijaa. Meneillään oleva kirja on John Irvingin Oman elämänsä sankari.

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Kielitaidosta

Heissan lukijakunnalle!

Täällä nyt tasan viisi viikkoa oleskelua takana ruotsinkielisessä ympäristössä. Arkikieltä ja sairaalakieltä olen oppinut nopeasti, nopeasti!

Sanalistoja kirjoittelin ensimmäisen, toisen, viikon ajan, mutta sen jälkeen sanoja on tarvinnut etsiä sanakirjasta vain satunnaisesti :) Tässä tämän vaihdon aikana opittua hoitotyössä tarvittavaa sanastoa:


Verbejä eri muodoissaan, eli mitä synnytysosastolla voi tapahtua...

Tappa, släppa = pudottaa
stöd(j)a, stöder, stötte, stött = tukea
Falla, faller, föll, fallit, ramla I = kaatua
Försvinna, förlora = hävitä
Rapa I = röyhtäistä
Hosta = yskiä
Väcka, väcker, = herättää
Dröja = empiä, vitkastella, viipyä, lykätä, kestää, odotta
Hålla tillbaka = pidättää
Svida, svider, sved, svidit = kirvellä
Föstöra, tappa, förlora = hävittää
Rekommendera = suositella
Ha halsbränna = närästää
Fukta munnen = kostuttaa suuta
Väga, väger, vägde, vägt = punnita
Pröva =kokeilla
Spytt fostervattnet = oksentanut lapsivettä
Meckat = pihkannut
Te, -r. -dde, -tt sig = näyttää jltk
Koppla = yhdistää
Huuhdella = skölja I , spola I
Lossna = irrota
Fästa, fäster, fäste, fäst = kiinnittää
Hålla fötterna isär = pitää jalat erillään
Böta munnen = huuhdella, kostuttaa suuta
Utplånad/bibehållen = hävinnyt/jäljellä (kohdunkaulan kanavasta)
Skifta form = muutaa muotoaan
Utformas = muotoutua


Tarvikkeita, eli mitä synnytysosastolla voidaan tarvita...

Syressättningsmätare = saturaatiomittari
Syre = happi
Sug = imu
Gåpocken = Eva- teline
Öronpropp = korvatulpat
Sugklocka = imukuppi
Grönduk = steriili liina
Navelgummi = napalenkki
Tamponad = tampooni
Speculum = spekula
Filt = peitto
Slang, -ar = letku, -t
Korstest = x-koe
Knapp, -ar = nappi
Erytrocytkoncentrat = punasolutiiviste
Pärm = kansio
Ställning = teline
Kronikerblöja = kroonikko
Våg, -en = vaaka
Droppaggregat = tipanlaskija
Sytostatica = sytostaatti
Antibiotica = antibiootti
Underlägg, -et = alusta
Sanko = hink
Kam = harja
Rullbord = kärry


Adjektiiveja ja sen sellaisia eli olotiloja ja ilmiöitä, joita synnytysosastolla voi ilmetä...

Yr i huvudet = pyörällä päästään
Otålig = kärsimätön
Styvhet = jäykkyys
Isär = erillään
Trång = ahdas
Tajt = tiukka
På benen = jaloillaan
Het = kuuma
Svullen = turvoksissa
Skild /separat = erillinen
Hård = rankka
Utan dröjsmål = viivytyksettä
Tålamod = kärsivällisys
Hjärtformad = sydämenmuotoinen
Vallformad = vallimainen
Burig = Reipas , rivakka
Väl smdr = hyvin supistunut
Tillfredställande = kohtalainen
Strama (kanter) = kireät (reunat)
Rödskiftande = punertava
Slö livmodern = löysä kohtu
Örat vikt = korva rutussa
Till slut = lopuksi
Spår av = hieman
För säkerhets skull = varmuuden vuoksi
I själva verket = itse asiassa
Sammanlagt = yhteensä
Ua = utan anmärkning = "ei poikkeavaa"


Sekalaista synnytyssanastoa

Längsläget = pitkittäistila
Amniotomi = kp
symfysiolysbesvär = symfysiolyysivaiva
Dietbehandlad GDM
Segerhuva = onnenlakki
Slida, -n = emätin
”Förstis” = ensari
Framstupa kronbjudning = takaraivotarjonta
Klåda = kutina
Äggvit = valkuainen
Respons = palaute
Slutbedömning = loppuarvostelu
Induktion = käynnistys
Morfinpåverkad kurva = morfiinivaikutteinen kurva
Klockslag = kellonaika
Åka hem = kotiutua
På förmiddagen = aamupäivällä
Rapning = röyhtäisy
fB-glucos = paastosokeri
Sköljrum = huuhtis
Rooming in = vierihoito
Buk, -ar = vatsa
Antikroppar = vasta-aineita
Odling = viljey
Ändtarm = peräsuoli
Läkningstid = paranemisaika
Gasläckage = ilmankarkailu
Form, -en = muoto
Alternativ, -et = vaihtoehto
Vidöppen bjudning = avonainen tarjonta
Halsbränna = närästys
Melu = buller
Prolaps/framfall = laskeuma
Misfall = keskenmeno

Ajoittain suomenkielen tuottaminen on ollut jopa vaikeaa, mutta vaikeinta on ollut ehdottomasti englannin käyttäminen ruotsinkielisessä ympäristössä! Jotenkin menee aivan sekaisin, kun yrittää vaihtaa englantivaihteelle ruotsivaihteesta käsin...

Kun huomasin, miten nopeasti koulussa opiskeltu kieli kehittyy sujuvaan arkikielenkäyttöön, on minua hieman alkanut houkutella kokemusmatkailu myös jossain englannin- ja ranskankielisessä synnytysympäristössä (ei siis välttämättä sairaalassa). Saas nähdä, mistä tämä kätilö vielä itsensä löytää :D Ensi syksynä kuitenkin houkuttaa olla ihan omassa opiskelukaupungissa oman kullan lähimailla... Tulevaisuus tuntematon.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kuulumisia

Hei lukijoilleni!

Viimeisestä postauksesta ja harvoista päivityksistä voitte varmasti päätellä, mitä olen puuhaillut viime päivät :)

Viikon ajan on riittänyt lämmintä jokaiselle päivälle, ja ihmetyksellä olen seurannut kesän äkkinäistä tuloa. Suureksi sattumaksi - ja minun onnekseni hyvien säiden ajaksi osui sairaalalla rauhallinen vaihe synnytysten suhteen. Minulla ei ole ollut siellä sanalla sanoen MITÄÄN tekemistä moneen päivään, joten olen saanut nauttia kesäpäivistä ihan täysillä! Koska harjoitteluaikaa on vielä jäljellä 8 päivää, ja tehtävänä on vain vajaa 6 päivää (46 tuntia), olen ollut vapaalla hyvällä omallatunnolla. Toki olen ollut jatkuvassa päivystyvalmiudessa, mutta pienellä ennakoivalla tiedustelulla olen uskaltanut ryhtyä vähän aikaavievempiinkin puuhiin, kuten uimahallilla käyntiin ja pidempiin pyöräretkiin. Eilen kävimme myös merellä veneilemässä ohjaajani ja hänen miehensä kanssa. Se oli mukava ja leppoisa reissu, ja mielestäni oli todella ystävällistä kysyä minua mukaan! Ihonikaan ei aivan ehtinyt tottua näin suureen aurinkoannoksen lisäykseen :O Mielestäni on kuitenkin outoa, että tuota aurinkoihottumaa on ilmaantunut rintakehän lisäksi kämmenselkiin!






Minulla on myös käynyt täällä vieraita: ensin oli R sunnuntaista lauantaihin, ja sitten läheinen ystävä (ex-kämppis Anneli) lauantaista maanantaihin. Oli todella mukava saada tänne ystävä touhukaveriksi!! Vaikka olenkin viihtynyt täällä hyvin yksiksenikin, tuntuu asioiden jakaminen hyvältä ja tärkeältä. Ja aikansa kutakin! Viimeiset päivät ovat tuntuneet vaikeammilta R:stä erossa olon suhteen. Pitkä erossaolo nimittäin nakertaa salakavalasti yhteydentunnetta. Pelkkä puhelinkontakti on pidemmän päälle aika köyhä kommunikaatiotapa. Varsinkin kun monesti puhelut käydään jommallekummalle jotenkin epäsopivalla hetkellä, niin ettei voi aivan täysillä nauttia toisen kanssa rauhassa olemisesta edes puhelimessa :_( Suhteen kannalta olen onnellinen, että minulla on täällä enää reilu viikko jäljellä, ja että kesätyöt on meillä keskenämme samalla paikkakunnalla.

Vaikka arviointikeskustelutkin on jo käyty, en tee tänne vielä mitään yhteenvetoa tästä harjoittelusta. Kuudessa harjoittelupäivässähän ehtii vielä tapahtua vaikka mitä! Toivottavasti ainakin... Mutta koska en ole tämän sairaalan synnytyskäytänteistä kertonut, voisin muutamia synnytyskulttuurillisia asioita kertoa:

Lääkkeellisistä kivunlievitykeinoista ovat täällä käytössä vain ilokaasu ja epiduraalipuudutus, joita molempia paljon käytetään
Vaihtoehtoja lääkkettömään kivunlievitykseen löytyy suihku molemmista saleista, amme avautumisvaiheessa käytettäväksi toisesta salista, lämpöpakkaukset, hieronta ja akupunktio sekä vähemmän käytettyinä TENS ja akvarakkulat. Tietysti hengitys, äänenkäyttö ym. kaikkien käytettävissä olevat keinot ovat myös sallittuja ja tuettuja :)

Ahvenanmaan synnytystilastojen mukaan leikkausprosentti on korkea (22.5%, joista noin puolet elektiivisiä eli suunniteltuja) verrattuna kansalliseen keskiarvoon (16,6%). Sen sijaan epiduraalipuudutusta (29% vrt. 45%), imukuppia (4.9% vrt. 7.9%) ja episiotomiasaksia (6.1% vrt. 27.1%) käytetään täällä huomattavasti tilastollista keskiarvoa vähemmän. Nämä Ahvenanmaan lukemat on vuodelta 2009, ja vertailuprosentit Stakesin synnytystilastosta vuodelta 2008. Stakesin tuorein Synnytykset ja vastasyntyneet 2008 tilastotiedote on saatavissa täältä

Itse asiassa tuo epiduraaliprosentti on täällä hämmästyttävän matala siihen nähden, että muita lääkkeellisiä vaihtoehtoja sille on synnytyksen aktiivisessa vaiheessa vain ilokaasu. Tai korkeahan on tuokin prosenttiluku, 29, mutta kuitenkin keskimääräistä vähemmän... Se voi ainakin osittain olla ammeen ansiota. Oma kokemukseni on nimittäin, että kuuma kylpy ja ammeessa oleskelu auttaa monesti hyvin juuri siinä vaiheessa, kun muuten alkaisi olla tilausta epiduraalille: kylpy auttaa synnyttäjää rentouttamaan kehon, tasaamaan hengityksen, lepuuttamaan väsyneitä lihaksia ja rauhoittumaan. Mielestäni on todella suuri harmi ja vahinko, ettei synnytysammetta löydy jokaisesta Suomen synnytyssairaalasta!

Sen jälkeen, että oman 34 ponnistusvaiheen hoidon aikana on tarvittu episiotomiaa vain neljän imukuppiulosauton yhteydessä, tuntuu tuo kansallinen prosentti 27.1 todella korkealta!! Miten on muut kanssaopiskelijat ja -kätilöt, minkälaisia kokemuksia teillä on välilihan leikkaamiskäytänteistä?

Huomenna saan vielä yhden ystävän vieraaksi kotipuolesta, joka viipyy ilonani tiistaihin asti. Mukava saada juttu- ja puuhasteluseuraa!

Kuulemisiin kanssasisaret!

tiistai 18. toukokuuta 2010

Kesä!

(Kuva Kristiina Lehtosen "Kevät")


Ei voi kuin ihmetellä, miten nopeasti kesä tuli! Tuli lämpö. Tuli vihreys.
Tuli elämä.











Minä elän satumaailmassa. Olen onnellinen. Kesä on synnyttänyt minut. Yksinäisyydestä löydän itseni. Valosta. Vedestä. Vihreydestä.









Tervetuloa, kesä! Olet enemmän kuin tervetullut. t.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Vuosipäivä

Tänään on minun ja R:n vuosipäivä. Tekee mieli valottaa meidän taustaa niille, jotka eivät sitä muuten kuin blogin kautta tunne.

Här berättar jag en kärlekshistoria:
Tapasimme R:n kanssa syksyllä 2008 yliopiston opiskelijaravintolassa, jossa olimme molemmat yksinämme liikkeellä. Puoli viiden aikaan iltapäivällä. Hän aamiaisella. Minä päivällisellä. Juttu luisti alusta alkaen ja ensimmäisen tapaamiskerran päättyessä hän pyysi puhelinnumeroani, "jos vaikka käytäisiin joskus jollain keikalla yhdessä". Ensimmäiseen keikkaan olikin siitä paljon aikaa, mutta tapasimme sattumalta jo seuraavana päivänä - samassa paikassa, mutta aivan eri aikaan: puolilta päivin. Lounaan jälkeen pyysin häntä kahville yliopiston ja kotini välillä sijaitsevaan kuppilaan, ja hän tarttui oitis tarjoukseen. Loppusyksyn tapailimme kaveruksina mitä yllättävimmissä, usein ennaltasopimattomissa yhteyksissä. Ennen joulua, tarjottuaan minulle kyydin kotiin erään keikan jälkeen, hän tunnusti minulle ihastuksensa autossa kotini edustalla. Se oli kutkuttava ja romanttinen hetki, vaikken tuolloin osannutkaan tuntea täysin samoin häntä kohtaan.

Joulun jälkeen jatkoimme tapailua lähinnä lauluharjoitusten merkeissä (R tarjosi minulle säestysapua, kun harjoittelin laulutunteja varten). Usein pianon äärellä vietetyt hetket venähtivät melko pitkiksi, kun jäimme harjoitusten jälkeen jutustelemaan milloin mistäkin aiheesta. Hänen kanssaan vietetyt hetket olivat aina miellyttäviä ja mutkattomia ja käydyt keskustelut antoisia. Näin välillämme kuitenkin paljon erilaisuuksia, joita pidin ylitsepääsemättöminä esteinä parisuhteen muodostamiselle hänen kanssaan. Tuossa vaiheessa en myöskään juurikaan kokenut halua tai kaipausta hänen fyysiseen läheisyyteensä. Tiheiden tapaamisten, mielenkiintoisten keskustelujen ja yhdessä vietetyn ainutlaatuisen ajan myötä opin tuntemaan häntä vähä vähältä paremmin, ja arvostamaan hänessä, hänen suhtautumisessaan minuun ja muihin läheisiinsä sekä yhdessä viettämässämme ajassa sellaisia asioita, jotka eivät lyhyen tuntemisen perusteella olleet tulleet esille. Se, että hän oli eroavaisuuksistamme huolimatta valmis hyväksymään minut, minun läsnäoloni ja tarpeeni hänen elämässään täydellisesti sellaisinaan, opetti minuakin sietämään hänen erilaisuuttaan. Eroavaisuuksien ohella aloin kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja nähdä paljon kauneutta yhteisissä hetkissämme. Minulle oli outoa, etten todellakaan tiennyt, mitä halusin hänen suhteensa. Yleensä tiedän.

Se taisi olla helmikuuta, kun sain vihdoin hieman selvyyttä tunteisiini ja ajatuksiini ja tunnustetuksi itselleni ja hänelle, että "en edelleenkään ole varma, haluanko suhteeltamme enempää, mutta jos sinä vielä haluat, niin olen valmis kokeilemaan". Hän oli kuitenkin jo ehtinyt asennoitua siihen, että ollaan vaanystäviä, ja hänen tunteensa minua kohtaan olivat laantuneet, joten jatkettiin siitäkin eteenpäin vaanystävinä. Jossain se rakkaus ehkä kuitenkin edelleen kyti, koska hiljalleen hän alkoi empimään, josko sittenkin haluaisi seurustella kanssani. Se oli vapunaatto, kun tajusin olevani tosi väsynyt siihen epävarmuuteen. Muiden silmissä aloimme jo olla pari, mutta R ei edelleenkään tiennyt, onko valmis seurustelemaan, onko hänellä - ja meillä - edellytyksiä siihen. Vappupäivänä sanoin, etten enää jaksa sitä epävarmuutta: "Haluan miehen, joka TIETÄÄ haluavansa minut." Lähdin reissuun, meni muutama päivä ja reissusta palattuani hän halusi tavata minut saadakseen sanotuksi: "Olen ajatellut, ja nyt tiedän, että haluan seurustella kanssasi. Haluan yrittää". Se oli 7.5. Yksi vuosi tästä takaperin. Siitä on tähän on tultu. Melko tyytyväisinä, ja varmoina siitä, että yhdessä haluamme jatkaa.



Liitän tähän otteen Ahmad Shamlun kauniista runosta Kaiken kattava rakkaus:


Minä en ole taru sinun kertoa.
Minä en ole laulu sinun laulaa.
Minä en ole ääni sinun kuulla
enkä mitään sinun nähdä
enkä mitään sinun tietää.

- -

Puu puhuu metsän kanssa,
ruoho niityn
tähden taivaan
ja minä puhun sinun kanssasi.

Kerro minulle nimesi.
Anna minulle kätesi.
Sano minulle sanasi.
Anna minulle sydämesi.
Minä olen yltänyt sinun juurillesi,
puhunut kaikille sinun huulillasi.
Minun käteni ovat kättesi tutut.

- -

Anna minulle kätesi,
sinun kätesi ovat kätteni tutut.
Sinä myöhään löydetty! Minä puhun kanssasi
niin kuin pilvi myrskyn,
niin kuin ruoho niityn,
niin kuin sateet meren,
niin kuin lintu kevään
ja niin kuin puu puhuu metsän kanssa.

Sillä minä
olen yltänyt yltänyt sinun juurillesi,
sillä minun ääneni
on sinun äänesi tuttu.



Lainaus kirjasta Vain ääni jää. Runoja Iranista.



























Vietämme tämän merkkipäivän erillämme, koska hän on Lontoon matkalla ja minä täällä Ahvenanmaalla. Mutta hän on alati läsnä, koska hänellä on sijansa minussa, sydämessä, ajatuksissa. Jo huomenna matkaa hän luokseni, oma tosimieheni, joka puhuu, pussaa, paijaa, nauraa ja itkee! <3

Harjoittelukuulumisia synnytyssalista

Hejsan kanssasisaret ja muu rakas lukijakuntani!

Kolmeen viimeiseen harjoitteluviikkoon on mahtunut kuusi yli 10 tunnin harjoittelupäivää, joista pisin oli 14 ja puolituntinen. Kylläpä nukutti makeasti tuon viimeisen vuoron jälkeen (eilen), jolloin lähdin harjoitteluun kutsusta klo 22.30 ja palasin kotiin klo 13.30... Nukuin klo 17-21, söin iltapalaa ja jatkoin unia aamu seitsemään asti. Tuossa unien välissä olo oli jokseenkin epätodellinen! Koska tältä viikolta tuli eiliseen mennessä jo yli 35 tuntia, päätin pitää vapaata ensi maanantaihin asti. Muutoin saisi kaksi vapaapäivää (pe-la) riittää, mutta R tulee lauantaiyönä, joten haluan pitkän kaipauksen jälkeen pyhittää sunnuntain yhdessäololle.

Tähän mennessä synnytyssaliharjoittelua on osaltani takana 440 tuntia eli jokseenkin 2/3 kaikesta saliharjottelusta. Suoritusmerkintöjä on kasassa nyt 31 avautumisvaiheen ja 33 ponnistusvaiheen hoidon verran. Lisäksi avustamista 13 synnytyksessä, joista 9 on ollut sektioita.

Työtarjouksia täältä on todellakin sadellut viime aikoina, jopa työhön ottamisesta vastaavan ylihoitajan tienoolta. Tiedän siis, että jos ei lähempää työtä löydy, niin täällä ainakin sitä olisi tarjolla. En kyllä haluaisi lähteä minnekään ilman Rakastani, ainakaan jos alamme odottaa perheenlisäystä valmistumiseni jälkeen. Ennen saliharjoittelua minulla ei ollut selvillä, mihin haluaisin valmistuttuani työllistyä. Nyt tuntuu siltä, että haluaisin olla synnytyssalikätilönä tai sitten kätilönä pienemmässä yksikössä, jossa hoidetaan koko kätilötyön asiakaskuntaa naistentautipotilaista raskaanaoleviin, synnyttäjiin ja synnyttäneisiin. Kotipuolessa synnytyssaliin työllistyminen tarkoittaisi siis juuri pelkkää synnytystoimintaa. Jos taas tänne tulisin, olisi työnkuva monipuolinen. Molemmat tarjoaisivat siis osaltaan todella hyvää kokemusta uran alkuun. Nämä työllistymismahdollisuudet tuntuvat houkuttelevimmilta siitäkin huolimatta, että ne olisivat vuorotyötä. Täällä myös työvuorosuunnittelu sujuu hyvin ja toivelähtöisesti, mikä on mielestäni todella tärkeää vuorotyön tekemisessä ja jaksamisen kannalta.

Synnytyssaliharjottelua on jäljellä vielä 3 viikkoa täällä, ja jatkan kotipuolessa vielä neljän viikon verran ensi syksynä. Aikalailla tasan kuukausi kesätöiden eli ensimmäisten oikeitten kätilönTÖIDEN alkuun!!


P.S. Kiitti Tiigle vinkistä (tiedät kyllä mistä!)

Terveisin

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

5.5. Kansainvälinen kätilöpäivä





Eilen hoidin 31. ulosauttoni ja kolmannenkymmenennen avautumisvaiheen. Mielestäni näiden "tapausten" laskeminen tuntuu hirvittävän kylmältä, typerältä ja ulkokultaiselta. Kuinka opettavaista on tulla synnytyshuoneeseen "ottamaan koppi"? Entä miten kolmen tunnin avautumisvaiheen seuranta/hoito voidaan aina laskea yhtäläiseksi opiksi, vaikka joku synnyttäjä voi sen ajan nukkua (epiduraalipuudutuksen vaikutuksen alaisena), ja joku taas tarvitsee sinua koko ajan? Keskustelin tänään avautumisvaiheen hoidon kirjaamisesta hiljattain Vaasasta valmistuneen kätilön kanssa. Meidän koulun kätilöopiskelijoiden tulee hoitaa yhtä avautumisvaihetta vähintään kolme tuntia saadakseen merkinnän. Heillä sen sijaan ohjenuorana merkintöjen kirjaamiseen oli ollut, onko avautumisvaiheen hoidossa ollut jotain "erikoista", kuten esimerkiksi epiduraalipuudutuksen laitossa avustaminen. Huhhuh! Onko steriilien pakkauksien kaapista ottaminen ja steriilille pöydälle pudottaminen/ lääkeaineiden ojentaminen lääkärille jotenkin tärkeämpää opettavaisempaa haasteellisempaa kuin synnyttäjän kokonaisvaltainen tukeminen esim. läsnäolon, keskustelun ja kosketuksen avulla? Monesti juuri epiduraalipuudutuksen saaneet synnyttäjät tarvitsevat kätilön läsnäoloa vähemmän kuin kivun kanssa sitkuttelevat kanssasisarensa.

Kaikki tämä räknääminen johtuu EU-direktiivista 2005/36/EY, jonka mukaan kätilöopiskelijan tulee olla hoitanut 40 ulosauttoa ja 40 avautumisvaihetta ennen kuin on valmis saamaan laillistetun ammattihenkilön pätevyyttä. Jos "tapauksia" ei muuten ole tarpeeksi, voidaan riittäväksi katsoa myös 30 synnytyksen hoitoa, jos sen lisäksi on avustanut 20:ssa synnytyksessä (esim. "päästävissä operaatioissa"). Lisäksi kätilöopiskelijan harjoittelujen tulee sisältää 100 synnyttäneen naisen ja terveen vastasyntyneen lapsivuodeajan seurantaa ja hoitoa, 100 raskauden ajan neuvontaa ja 40 raskauden seurantaa ja hoitoa sekä 40 riskisynnyttäjän hoitoa raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana, 10 sairaan tai erityistarkkailua vaativan vastasyntyneen hoitoa sekä 30 naistentautipotilaan hoitoa.

Kätilöopiskelijan harjoittelukenttiin kuuluukin synnytyssalin lisäksi (ehkäisy- ja ) äitiysneuvola, raskaana olevien sairaalaosasto, äitiyspoliklinikka, synnytysvuodeosasto/lapsivuodeosasto, erityishoitoa vaativien vastasyntyneiden tehohoito-osasto
ja naistentautienosasto sekä -poliklinikka. Näitä merkintöjä kirjaillaan sitten eksakteine yksityiskohtineen Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjaan.


Tänään on kansainvälinen kätilöpäivä. Sen vuoksi ajattelin laittaa tänne "vähän" tietoa siitä, mitä nykypäivänä löytyy Suomessa (ja EU:ssa) sanan "kätilö" takaa. Kätilön työ voi siis olla paljon muutakin kuin synnytysten hoitoa (!). Kätilönä voi työskennellä synnytyssalin lisäksi sairaalassa esim. lapsivuodeosastolla, naistentautien osastolla ja poliklinikalla sekä äitiyspoliklinikalla esim. ultraäänihoitajana. Avopuolella kätilö voi työllistyä mm. neuvolaan, ensikotiin tai perhetyöhön ja yksityisellä puolella kätilöitä voi tavata gynekologisilla lääkäriasemilla, lapsettomuushoitojen yhteydessä sekä seksuaalineuvonnassa.

Alla oleva litania on tiivistelmä Opetusministeriön sevityksestä Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet.

Kätilön kliininen osaaminen perustuu vahvaan teoreettiseen osaamiseen, joka kattaa ajantasaisen hoitotieteellisen tiedon, kätilötyössä tarvittavan lääketieteellisen tiedon, farmakologian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tiedon. Näyttöön perustuva kätilötyö edellyttää ammatillista vastuuta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja sekä asiakkaan/ potilaan kokonaishoidon ja kätilötyön menetelmien hallintaa.







KÄTILÖ

-on naisen, perheen ja väestön terveyden asiantuntija ja toimii seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä elämänkulun kaikissa vaiheissa.

- hallitsee ammatillisen vuorovaikutuksen ja asiakaslähtöisen neuvonnan periaatteet, menetelmät ja sisällöt seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä naisten hoitotyön osa-alueilla

- edistää yhteiskunnassa naisten, lasten ja perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella

- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi perhesuunnittelua, -valmennusta ja -neuvontaa

- ohjaa ja tukee asiakkaita vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä

- toimii naisen ja perheen sosiaalisena tukena ja informoi raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvistä sekä perhettä koskevista sosiaalietuuksista

- hallitsee itsenäisesti normaalin raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vaiheet, seurannan ja hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin

- hallitsee ja toteuttaa asiantuntevaa imetysohjausta

- hallitsee alansa keskeisen farmakologisen tiedon ja toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti lääkärin ohjeiden ja vallitsevan lainsäädännön mukaisesti

- tunnistaa raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan häiriöt ja komplikaatiot sekä osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla kätilötyössä

-hoitaa perätilasynnytyksen ja välitöntä hoitoa vaativat hätätilanteet synnytyksessä mikäli lääkäri ei ole paikalla

- tutkii, tarkkailee ja hoitaa itsenäisesti tervettä vastasyntynyttä

- osaa elvyttää vastasyntyneen ja turvata peruselintoiminnot

- edistää, tukee ja arvioi lapsen ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta

- toimii naistentautien hoitotyön asiantuntijana, joka määrittelee ja tunnistaa eri-ikäisten naisten voimavaroja ja mahdollisia terveysongelmia sekä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi niiden pohjalta hoitotyötä toimien yhteistyössä potilaan ja lääkärin kanssa

- vastaa osaltaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin luotettavasta dokumentoinnista


KÄTILÖTYÖN OSAAMIS- JA TIETOALUEITA AIHEPIIREITTÄIN:

Nuorten, perhettä suunnittelevien ja ikääntyvien naisten kätilötyö
- eri-ikäisten tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen
- nuorten ja aikuisten sekä heidän perheittensä kohtaaminen, tuki ja ohjaus
- gynekologiset tutkimukset ja näytteet
- raskauden ehkäisymenetelmät, ehkäisyn toteutus sekä niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
- seksuaaliteitse tarttuvat taudit, niiden tunnistaminen ja ehkäisy, seksuaalineuvonta
- raskauden keskeytyminen ja keskeyttäminen
- lapsettomuus
- gynekologiset sairaudet sekä keskeinen farmakologia ja hoitotyö
- ikääntyneiden naisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät erityiskysymykset
- lääkemääräykset ja lääkehoito ohjeiden ja lainsäädännön mukaisesti

Raskaana olevan naisen ja perheen kätilötyö
- erilaisten perheiden raskauden aikaisen terveysneuvonnan ja voimavarojen arviointi
- raskaudenajan terveysneuvonta ja terveystarkastukset
- vanhemmuuteen kasvu ja parisuhteen tukeminen
- perhe- ja synnytysvalmennuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi
- riski- ja ongelmaraskauksien tunnistaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, toteutus ja jatkohoidon ohjaus
- perhesuunnittelu ja seksuaalineuvonta

Synnyttävän naisen kätilötyö
- synnyttäjän ja miehen/kumppanin voimavarojen, aktiivisuuden ja selviytymisen arviointi
- synnyttämään tulevan perheen hoidon suunnittelu ja ohjaus
- synnyttäjän ja synnytyksen avautumisvaiheen edistymisen tarkkailu ja seurantamenetelmät
- sikiön voinnin tarkkailu ja seurantamenetelmät
- synnytyskipu, sen merkitys ja hallinta
- farmakologiset ja ei-farmakologiset kivunlievitysmenetelmät
- häiriöiden toteaminen synnytyksen kulussa ja niiden edellyttämä toiminta
- välilihan leikkaamisen tarpeen arviointi, puuduttaminen ja leikkaaminen
- ponnistusvaiheen hoitomenetelmien hallinta
- vastasyntyneen tutkiminen, tarkkailu ja hoitotyö
- vastasyntyneen virvoittelu, elvytys ja peruselintoimintojen turvaaminen siirtotilanteissa
- jälkeisvaiheen hoitomenetelmien hallinta ja istukan tarkastaminen
- välilihan leikkaushaavan ja repeämän puudutus ja ompelu
- synnytyksen jälkeiset hoitotoimenpiteet, -menetelmät sekä synnyttäjän ja vastasyntyneen voinnin seuranta, ennakointi ja tilanteen vaatima toiminta
- varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaisimetyksen havainnointi ja tukeminen
- synnytyksen hoitoon liittyvät erityistilanteet, ennakointi, päätöksenteko ja tilanteen vaatima toiminta
- riskisynnyttäjien hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteistyössä lääkärin ja muiden ammattiryhmien kanssa
- ensitiedon antamiseen osallistuminen, kun vastasyntynyt on sairas, vammainen tai kuolee
- perheen hoidon jatkuvuudesta ja hoitotyön dokumentoinnista huolehtiminen

Synnyttäneen naisen, vastasyntyneen ja perheen kätilötyö
- vanhempien ja vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi ja tukeminen
- synnyttäneen naisen voinnin ja voimavarojen tarkkailu, hoitotyö ja ohjaus
- vastasyntyneen vointi, voinnin muutosten tarkkailu ja hoitotyö
- imetyksen ja vierihoidon havainnointi ja ohjaus
- miehen/kumppanin tuki vastasyntyneen hoitoon osallistumisessa ja imetyksessä
- synnyttäneen naisen kotiinlähtötarkastus synnytysvuodeosastolla
- hoidon jatkuvuuden turvaaminen perusterveydenhuollossa
- kotihoidon ohjaus, seksuaalineuvonta ja perhesuunnittelu
- erityistukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen ja jatkohoidosta huolehtiminen yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa

Erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen kätilötyö
- vastasyntyneen ennenaikaisuuden, vamman tai kuoleman aiheuttama kriisi ja vanhempien tukeminen
- erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen voinnin muutosten tunnistaminen ja hoitotyö yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa
- sairaiden ja pienipainoisten vastasyntyneiden perus- ja erityishoito sekä hoitolaitteiden tuntemus ja käyttö
- imetysohjaus ja maidontuotannon ylläpito erityistilanteissa





Paljon on siis opeteltavaa 4.5 vuoden koulutuksen aikana, ja paljon jää valmistumisen jälkeen opittavaksi työssä. Haasteet eivät tässä ammatissa ainakaan tule loppumaan kesken!

PS. Yksittäisenä sivuseikkana mainittakoon lopuksi, että kätilön on Suomessa vanhin naisten (koulutuksen kautta saatu) ammatti. Tänä vuonna Suomen kätilökoulutus täyttää 194 vuotta!

PPS. Vastasyntynyt-aiheisia kuvia google-haulla etsiessäni löysin kauniita valokuvia täältä