


Eilen hoidin 31. ulosauttoni ja kolmannenkymmenennen avautumisvaiheen. Mielestäni näiden "tapausten" laskeminen tuntuu hirvittävän kylmältä, typerältä ja ulkokultaiselta. Kuinka opettavaista on tulla synnytyshuoneeseen "ottamaan koppi"? Entä miten kolmen tunnin avautumisvaiheen seuranta/hoito voidaan aina laskea yhtäläiseksi opiksi, vaikka joku synnyttäjä voi sen ajan nukkua (epiduraalipuudutuksen vaikutuksen alaisena), ja joku taas tarvitsee sinua koko ajan? Keskustelin tänään avautumisvaiheen hoidon kirjaamisesta hiljattain Vaasasta valmistuneen kätilön kanssa. Meidän koulun kätilöopiskelijoiden tulee hoitaa yhtä avautumisvaihetta vähintään kolme tuntia saadakseen merkinnän. Heillä sen sijaan ohjenuorana merkintöjen kirjaamiseen oli ollut, onko avautumisvaiheen hoidossa ollut jotain "erikoista", kuten esimerkiksi epiduraalipuudutuksen laitossa avustaminen. Huhhuh! Onko steriilien pakkauksien kaapista ottaminen ja steriilille pöydälle pudottaminen/ lääkeaineiden ojentaminen lääkärille jotenkin tärkeämpää opettavaisempaa haasteellisempaa kuin synnyttäjän kokonaisvaltainen tukeminen esim. läsnäolon, keskustelun ja kosketuksen avulla? Monesti juuri epiduraalipuudutuksen saaneet synnyttäjät tarvitsevat kätilön läsnäoloa vähemmän kuin kivun kanssa sitkuttelevat kanssasisarensa.
Kaikki tämä räknääminen johtuu EU-direktiivista 2005/36/EY, jonka mukaan kätilöopiskelijan tulee olla hoitanut 40 ulosauttoa ja 40 avautumisvaihetta ennen kuin on valmis saamaan laillistetun ammattihenkilön pätevyyttä. Jos "tapauksia" ei muuten ole tarpeeksi, voidaan riittäväksi katsoa myös 30 synnytyksen hoitoa, jos sen lisäksi on avustanut 20:ssa synnytyksessä (esim. "päästävissä operaatioissa"). Lisäksi kätilöopiskelijan harjoittelujen tulee sisältää 100 synnyttäneen naisen ja terveen vastasyntyneen lapsivuodeajan seurantaa ja hoitoa, 100 raskauden ajan neuvontaa ja 40 raskauden seurantaa ja hoitoa sekä 40 riskisynnyttäjän hoitoa raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana, 10 sairaan tai erityistarkkailua vaativan vastasyntyneen hoitoa sekä 30 naistentautipotilaan hoitoa.
Kätilöopiskelijan harjoittelukenttiin kuuluukin synnytyssalin lisäksi (ehkäisy- ja ) äitiysneuvola, raskaana olevien sairaalaosasto, äitiyspoliklinikka, synnytysvuodeosasto/lapsivuodeosasto, erityishoitoa vaativien vastasyntyneiden tehohoito-osasto
ja naistentautienosasto sekä -poliklinikka. Näitä merkintöjä kirjaillaan sitten eksakteine yksityiskohtineen Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjaan.
Tänään on kansainvälinen kätilöpäivä. Sen vuoksi ajattelin laittaa tänne "vähän" tietoa siitä, mitä nykypäivänä löytyy Suomessa (ja EU:ssa) sanan "kätilö" takaa. Kätilön työ voi siis olla paljon muutakin kuin synnytysten hoitoa (!). Kätilönä voi työskennellä synnytyssalin lisäksi sairaalassa esim. lapsivuodeosastolla, naistentautien osastolla ja poliklinikalla sekä äitiyspoliklinikalla esim. ultraäänihoitajana. Avopuolella kätilö voi työllistyä mm. neuvolaan, ensikotiin tai perhetyöhön ja yksityisellä puolella kätilöitä voi tavata gynekologisilla lääkäriasemilla, lapsettomuushoitojen yhteydessä sekä seksuaalineuvonnassa.
Alla oleva litania on tiivistelmä Opetusministeriön sevityksestä
Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet.
Kätilön kliininen osaaminen perustuu vahvaan teoreettiseen osaamiseen, joka kattaa ajantasaisen hoitotieteellisen tiedon, kätilötyössä tarvittavan lääketieteellisen tiedon, farmakologian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tiedon. Näyttöön perustuva kätilötyö edellyttää ammatillista vastuuta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja sekä asiakkaan/ potilaan kokonaishoidon ja kätilötyön menetelmien hallintaa.


KÄTILÖ-on naisen, perheen ja väestön terveyden asiantuntija ja toimii seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä elämänkulun kaikissa vaiheissa.
- hallitsee ammatillisen vuorovaikutuksen ja asiakaslähtöisen neuvonnan periaatteet, menetelmät ja sisällöt seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä naisten hoitotyön osa-alueilla
- edistää yhteiskunnassa naisten, lasten ja perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella
- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi perhesuunnittelua, -valmennusta ja -neuvontaa
- ohjaa ja tukee asiakkaita vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä
- toimii naisen ja perheen sosiaalisena tukena ja informoi raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvistä sekä perhettä koskevista sosiaalietuuksista
- hallitsee itsenäisesti normaalin raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vaiheet, seurannan ja hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin
- hallitsee ja toteuttaa asiantuntevaa imetysohjausta
- hallitsee alansa keskeisen farmakologisen tiedon ja toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti lääkärin ohjeiden ja vallitsevan lainsäädännön mukaisesti
- tunnistaa raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan häiriöt ja komplikaatiot sekä osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla kätilötyössä
-hoitaa perätilasynnytyksen ja välitöntä hoitoa vaativat hätätilanteet synnytyksessä mikäli lääkäri ei ole paikalla
- tutkii, tarkkailee ja hoitaa itsenäisesti tervettä vastasyntynyttä
- osaa elvyttää vastasyntyneen ja turvata peruselintoiminnot
- edistää, tukee ja arvioi lapsen ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta
- toimii naistentautien hoitotyön asiantuntijana, joka määrittelee ja tunnistaa eri-ikäisten naisten voimavaroja ja mahdollisia terveysongelmia sekä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi niiden pohjalta hoitotyötä toimien yhteistyössä potilaan ja lääkärin kanssa
- vastaa osaltaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin luotettavasta dokumentoinnista
KÄTILÖTYÖN OSAAMIS- JA TIETOALUEITA AIHEPIIREITTÄIN:
Nuorten, perhettä suunnittelevien ja ikääntyvien naisten kätilötyö- eri-ikäisten tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen
- nuorten ja aikuisten sekä heidän perheittensä kohtaaminen, tuki ja ohjaus
- gynekologiset tutkimukset ja näytteet
- raskauden ehkäisymenetelmät, ehkäisyn toteutus sekä niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
- seksuaaliteitse tarttuvat taudit, niiden tunnistaminen ja ehkäisy, seksuaalineuvonta
- raskauden keskeytyminen ja keskeyttäminen
- lapsettomuus
- gynekologiset sairaudet sekä keskeinen farmakologia ja hoitotyö
- ikääntyneiden naisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät erityiskysymykset
- lääkemääräykset ja lääkehoito ohjeiden ja lainsäädännön mukaisesti
Raskaana olevan naisen ja perheen kätilötyö- erilaisten perheiden raskauden aikaisen terveysneuvonnan ja voimavarojen arviointi
- raskaudenajan terveysneuvonta ja terveystarkastukset
- vanhemmuuteen kasvu ja parisuhteen tukeminen
- perhe- ja synnytysvalmennuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi
- riski- ja ongelmaraskauksien tunnistaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, toteutus ja jatkohoidon ohjaus
- perhesuunnittelu ja seksuaalineuvonta
Synnyttävän naisen kätilötyö- synnyttäjän ja miehen/kumppanin voimavarojen, aktiivisuuden ja selviytymisen arviointi
- synnyttämään tulevan perheen hoidon suunnittelu ja ohjaus
- synnyttäjän ja synnytyksen avautumisvaiheen edistymisen tarkkailu ja seurantamenetelmät
- sikiön voinnin tarkkailu ja seurantamenetelmät
- synnytyskipu, sen merkitys ja hallinta
- farmakologiset ja ei-farmakologiset kivunlievitysmenetelmät
- häiriöiden toteaminen synnytyksen kulussa ja niiden edellyttämä toiminta
- välilihan leikkaamisen tarpeen arviointi, puuduttaminen ja leikkaaminen
- ponnistusvaiheen hoitomenetelmien hallinta
- vastasyntyneen tutkiminen, tarkkailu ja hoitotyö
- vastasyntyneen virvoittelu, elvytys ja peruselintoimintojen turvaaminen siirtotilanteissa
- jälkeisvaiheen hoitomenetelmien hallinta ja istukan tarkastaminen
- välilihan leikkaushaavan ja repeämän puudutus ja ompelu
- synnytyksen jälkeiset hoitotoimenpiteet, -menetelmät sekä synnyttäjän ja vastasyntyneen voinnin seuranta, ennakointi ja tilanteen vaatima toiminta
- varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaisimetyksen havainnointi ja tukeminen
- synnytyksen hoitoon liittyvät erityistilanteet, ennakointi, päätöksenteko ja tilanteen vaatima toiminta
- riskisynnyttäjien hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteistyössä lääkärin ja muiden ammattiryhmien kanssa
- ensitiedon antamiseen osallistuminen, kun vastasyntynyt on sairas, vammainen tai kuolee
- perheen hoidon jatkuvuudesta ja hoitotyön dokumentoinnista huolehtiminen
Synnyttäneen naisen, vastasyntyneen ja perheen kätilötyö- vanhempien ja vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi ja tukeminen
- synnyttäneen naisen voinnin ja voimavarojen tarkkailu, hoitotyö ja ohjaus
- vastasyntyneen vointi, voinnin muutosten tarkkailu ja hoitotyö
- imetyksen ja vierihoidon havainnointi ja ohjaus
- miehen/kumppanin tuki vastasyntyneen hoitoon osallistumisessa ja imetyksessä
- synnyttäneen naisen kotiinlähtötarkastus synnytysvuodeosastolla
- hoidon jatkuvuuden turvaaminen perusterveydenhuollossa
- kotihoidon ohjaus, seksuaalineuvonta ja perhesuunnittelu
- erityistukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen ja jatkohoidosta huolehtiminen yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa
Erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen kätilötyö- vastasyntyneen ennenaikaisuuden, vamman tai kuoleman aiheuttama kriisi ja vanhempien tukeminen
- erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen voinnin muutosten tunnistaminen ja hoitotyö yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa
- sairaiden ja pienipainoisten vastasyntyneiden perus- ja erityishoito sekä hoitolaitteiden tuntemus ja käyttö
- imetysohjaus ja maidontuotannon ylläpito erityistilanteissa



Paljon on siis opeteltavaa 4.5 vuoden koulutuksen aikana, ja paljon jää valmistumisen jälkeen opittavaksi työssä. Haasteet eivät tässä ammatissa ainakaan tule loppumaan kesken!
PS. Yksittäisenä sivuseikkana mainittakoon lopuksi, että kätilön on Suomessa vanhin naisten (koulutuksen kautta saatu) ammatti. Tänä vuonna Suomen kätilökoulutus täyttää 194 vuotta!
PPS. Vastasyntynyt-aiheisia kuvia google-haulla etsiessäni löysin kauniita valokuvia
täältä