Unia ja toteumia

Vaikka valveilla ei ollakaan synnytetty moneen päivään, on uniini mahtunut synnytyksiä jos minkälaista:

Noin viikko sitten näin unta, jossa olin ruokailemassa tavaratalon yhteydessä olevassa ravintolassa, kun sisään käveli kovääninen romanipariskunta. Vaimo valitti miehelleen kovaäänisesti, miksi tämän oli pitänyt viedä hänet syömään vielä näin loppuvaiheessa raskautta. "Vaikka voihan tämä olla viimeinen kertaa taas pitkään aikaan", kuulutti hän mahaansa pidellen. Siinä samassa alkoikin häntä supistaa tiheämmin, ja hän kumartui supistuskivuista kaksin kerroin mahansa ylle. Tulkaa nyt joku auttamaan, mä vuodan verta!" hän huusi asetuttuaan selinmakuulle ravintolan ruokapöydälle. "Nyt se syntyy", huusi hän, ja riensin paikalle ilmaan mutisten: "Mä oon kätilöopiskelija, mä meen auttamaan." Siinä samassa lapsi olikin jo syntynyt, ja makasi hänen helmoissaan. Tarkistin vuodon, ja sanoin, että "ihan normaalia synnytykseen kuuluvaa verenvuotoa". Huomasin ensiaputyöntekijän (?) seisovan kauhusta kankeana pieni ensiapulaukku kädessään ravintolatiskin edessä. Hänen avuttomuutensa ja saamattomuutensa ärsytti minua. Katkaisin napanuoran saksilla, mutta huomasin, ettei minulla ollut mitään, millä sitoa napa. "Käykää nyt joku hakemassa vaikka puuvillalankaa Anttilasta!" kailotin yleisön joukkoon painottaen kolmea viimeistä sanaa. Kuten aina jännittävissä tilanteissa, tapahtuma keräsi kiitettävästi kiinnostuneita katseita, mutta kukaan väkijoukosta minun lisäkseni ei tehnyt mitään äidin tai vauvan hyväksi, paitsi joku (mies) yritti sulkea napanuoraa kiertämällä ruskeaa pakkausteippiä napanuoran ympärille. En luottanut teipin pitävyyteen, vaan avasin navan ympärille kierretyt teippikerrokset, ja pitelin vain katkaistua napanuoraa sormin suljettuna. Tiedostin, että vauva alkaa siinä jo pian palella, kun napaa ei saatu sidottua. Heräsin.

Viime yönä taas näin unta, jossa joku 3. synnyttäjä synnytti sairaalan rappukäytävässä n. 5-vuotiaan kokoisen lapsen ilman avustamista tai repeämiä. "No siinä on äidin 'pikkuinen' ", totesi synnyttäjä ironisesti vauvaansa katsellen, kun saavuin paikalle. Viime yönä hoidin unessa myös yhden (sairaanhoitaja)tuttavani synnytystä, joka oli unessa myös kätilöohjaajani. Vauva yritti syntyä kyynärpää perineumia painaen, ja synnytystoiminnan ohessa synnyttäjä/ohjaajani antoi minulle toimintaohjeita tarjonnan korjaamiseksi. Lopulta vauva syntyi ihan oikein päin takaraivotarjonnassa. Jälkikäteen kommentoin vielä synnyttäjälle, että olisi varmasti ollut parempi juttu, jos minulla olisi siinä tilanteessa ollut joku ulkopuolinenkin ohjaaja ohjaamassa, jotta ohjaaja olisi voinut keskittyä rauhassa synnyttämiseen :D

Viime yönä näin myös unta, että sain kaksi mieskämppistä, mikä toteutuikin tänään. Tosin he ovat tällä viikolla täällä vain yhden yön, eli ei keretä sitten enää näkemään. Mutta nautin siitä, että talossa on nyt ääniä - se tekee olon kotoisaksi.