Tanssia, laulua!

Lauantaina heräsin onnellisena R:n vierestä kauniiseen, aurinkoiseen aamuun. Perjantaina voitiin palata kotiin yhtä matkaa hyvin sujuneen keikan jälkeen, kun kamat saivat jäädä lavalle lauantain keikkaa varten. Vaikka lähdimme heti keikan päätyttyä, näytti kello kotiutuessamme melkein kahta. Tuntui melkein epätodelliselta katsoa kelloa siihen aikaan, kun nukkumaanmenoaika on ollut klo 21 ja 22 välillä nyt neuvolan aikana. Hyvin sen keikan vaan jaksoi hyvän musiikin imussa tanssahdellen. Virkistävääkin silloin tällöin käydä ”ulkona”, vaikka meneekin myöhään… Sitä paitsi aamuherätyksiltä tulen säästymään viikonlopun lisäksi myös maanantaina, koska silloin tentti keskellä päivää estä minua menemästä harjoitteluun koko päivänä.

Tänään tanssitaan, tänään lauletaan. Mennään nimittäin tänään enismmäistä kertaa R:n kanssa yhdessä tanssitunnille tanssahtelemaan valssia. Jännittää vähän - hän kun on sanonut, että tanssikuvioiden askelia on vaikea seurata, jos ne rikkovat musiikin rytmiä. No, me mennään sitten musiikin rytmissä, jos muut menee muuten ;)

Käydään myös perinteisesti (noin viikottain) lauluharjoituksissa, joita ajateltiin tänään ensimmäistä kertaa koettaa äänittää :O Saa nähdä - tai lähinnä kuulla, mitä siitä tulee. Jossakin välissä pitäisi myös kertailla siihen huomiseen tenttiin, johon valmistautuminen on jäänyt aivan heitteille muiden asioiden varjolla. Lähinnä ajattelin lueskella synnytykseen liittyvistä verenvuodoista, istukan irtoamisen häiriöistä ja tarjontavirheistä.





Viime vuonna kevät saapui varkain jo vuoden vaihteessa. Joulukuun lopussa löysin elävän leppäkertun huoneestani ja kevään sisimmästäni. Ensimmäiset pajunkissat löytyivät tien varrelta tammikuussa, ja odotin helmikuun vaihtumista, jotta pääsen vaihtamaan kukista mullat. Luulen, että varhainen kevät johtui sisimmässäni kytevästä rakkaudesta. Tänä vuonna keväällä on paljon töitä. Vaikka aurinko lämmittää päivisin jo paljon, etenee kevät hitaasti. Varsinkin, kun yöt vetävät edelleen kylmiksi, on päivissä paljon sulattamista. Kevään kunniaksi soikoon Emma Salokoski Ensemblen kappale Kevät (san. Emma Salokoski):


Joo, mä muistan miltä kevät tuoksuu
niin, se pistää mielen hyrräämään
ja mä nään kuinka koivunsilmut auki puhkeaa taas
ja nyt taas aurinko saa kadun pinnan sulattaa

niin viimeinkin lämpö saapuu
vihdoinkin taittaa talven
ja taas selättää kylmän ja jään

On jotain liikahtanut täällä
ja taas uskallan syvään hengittää
joo mä nään kuinka vapautuneet toiset puhkee
kukkaan
ja se saa -vihdoinkin saa- mun kuuman veren
virtaamaan

riuhdon irti kaikki kahleet
paiskon mäkeen kylmän kohmeen
annan palaa hullun raivon
heitän kaiken pahan kaivoon
tunnen voiman virtaavan ja
rähinöivän suonissa
se saa voimasta juopumaan

joo, mä laitan tennarini jalkaan
ja taas voin vetää keuhkot täyteen ilmaa
joo mä nään kuinka pilven reuna hymyyn ratkeaa
ja nyt taas aurinko saa kadun pinnan sulattaa

niin viimeinkin lämpö saapui
vihdoinkin taittoi talven
se saa lämmöstä juopumaan


-Hieno biisi! Nyt menen herättelemään eilisestä keikasta toipuvaa R:ää.


Suloista sunnuntain jatkoa kaikille toivoo