Jo neljänä viikkona peräkkäin olen saanut nauttia vapaista viikonlopuista.Vapaa-aikaani on kuulunut keväistä valoa, iloa, laulua, joutilaita aamuja, liikuntoa, luku- ja makunautintoja, huushollausta, kulttuuririentoja sekä ihania ystäviä.
R:n iltoihin ja viikonloppuihin painottuvat menot, minun päivätyöni ohella, rokottavat yhteistä aikaamme. Mutta ehkä se on välillä tervettä joutua kaipaamaan. Huomata kaipaavansa.
Joka vuosi kevään aurinko yllättää voimakkuudellaan. Miten se muuttaakin koko näkemyksen ja kokemuksen sävyn!Yhtäkkiä kinosten alta paljastuu musta maa ja kivinaamioiden takaa hymyn värit. Leuat kohoavat, askelet reipastuu.
Maha pullottaa syömisistä riippumatta. Huonekasvi on tehnyt kukkia ja aamulla voi herätä valoon.
Voisinko muuten olla kuin onnellinen?
Rakastaen,
Kuulostaa ja näyttää hyvältä, kaikki. Ja se, että joutuu välillä kaipaamaankin, sekin.
VastaaPoistaJa kävin siellä toisessakin osoitteessa kurkkimassa kaikkea ihanaa... voi että teitä suloisia odottajia! Ihanaa elämän kevättä teille!
Kaunis tuo ylin kuva. Niin rauhallinen. Ja tunnelmakin täällä.
VastaaPoistaLiikunto on muuten mahtava sana. Se kalskahtaa niin vanhalta ja uljaalta.
Oi onnea! Onnea onnea onnea! Menin ihan sanattomaksi. Ihana uutinen :)
VastaaPoistaIlse: Todellinen elämän kevät tämä onkin :) Kiitos sanoistasi, ja tervetuloa seuraamaan odotusblogiakin!
VastaaPoistaKirjailijatar: Kiitos :) Liikunto on tosiaan jylhä sana - mistähän se putkahtikin mieleen?
Olina: Kiitos kiitos! Kiva kuulla, että siellä olet iloissasi uutisesta :)
Huomenta Ja onnea <3
VastaaPoistaOlen pikkasen jälkijunassa, ei sinällään mitään uutta. Mutta kiitos kun otit haasteen vastaan ja huippu-ihana asia on tuo uusi elämä, jota saatte odottaa!
Hei kultainen siellä,
VastaaPoistamulla ei löytynyt sinun osoitetta mailista voitko laittaa sen uudelleen minulle?♥
terkuin Maria