Heti viikon lomalta palattuamme löysimme Kodin, ja aloimme pakkauspuuhat. Minulla tosin meni kauemmin turhien tavaroiden karsimisessa, kuin niiden mukaan lähtevien pakkaamisessa. Suurin osa tavaroistanihan oli jo varastoon pakattuna viime keväältä, kun R:n nurkkiin muutin majailemaan.
Viimeiset viikot synnytyssalissa olivat rankkoja. Tuntui yllättävän vaikealta palata tänne muualta, ja odotukset oman osaamisen suhteen taisivat olla turhan korkealla. Kun vertasin itseäni muihin täällä koko harjoittelunsa tehneisiin, tunsin itseni hyvin avuttomaksi ja osaamattomaksi. Ovathan muut harjoitelleet samalla synnytysosastolla noin 16-17 viikkoa, kun taas minä olin täällä vain ensimmäiset ja viimeiset 4 viikkoa. Kuitenkin synnytyssaliharjotteluista ja synnytyssalityöskentelystä jäi hyvä mieli ja tunne, että kyllä se on mun juttu :)
Silti tuntuu siltä, että tässä elämäntilanteessa - tai siis valmistuttuani - on minulle tärkeämpää saada hyvä työpaikka kuin sijaissimputusta (epävarmoja pätkätöitä) synnytyspuolella - jos siis pitää valita. Täällä meidän kaupungissa, mistä meitä kätilöitä valmistuu nopeampaa tahtia kuin paikkoja vapautuu, ei ole itsestään selvää päästä heti oikeisiin kätilön töihin. Onneksi olen oppinut tykkäämään myös sairaanhoitajan hommista.
Nyt elämässä vallitsee syksyinen sees. Viime viikolla alkoi koulu, hyvin pienitöisenä. Muutto ajoittui kolmannen harjoitteluviikon loppuun, eli ollaan asuttu tässä nyt jo reilu kaksi viikkoa. Nautin siitä, että meillä on nyt "iso" koti ja paljon tiloja (3h +k) laitettavana. Yllättävän vähillä hankinnoilla (1 verho :)) saatiin ensimmäinen kelpo kalustus kokoon omien ja sukulaisten varastojen aarteiden avulla.
Parin viikon päästä alkaa viimeinen harjottelu raskaanaolevien osastolla, sitten vielä pari viikkoa teoriaopintoja jäljellä ennen tutkintotodistuksen anomista. (Viimeinen koulupäivä osuu näillä näkymin mun 23-vuotispäivälle :))
Annanpa teidän pian kurkistaa kotiimmekin.
Rakkain terveisin,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti